Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Anna minulle määräosani leipää

16 kommenttia

Tämän viikonlopun aikana olen saanut kuulla paljon sellaista hyvää jota olen kaivannut ja tarvinnut. Yksi näistä hyvistä on lause:” En tiedä mitä huominen tuo tullessaan, mutta tiedän kuka tuo huomisen”!
Kiitos Jumalalle siitä että meillä täällä Suomessa ovat asiat kristillisestikin vielä hyvin moneen muuhun maailman kolkkaan verrattuna. Siitä huolimatta, vaikka ei pääsisi Sanan kuuloon eikä seurakuntayhteyteen, eikä aina jaksaisi itse ammentaa Sanaa Raamatusta tai muista hengellisistä kirjoista tai ei voisi tavata toisia kristittyjä pitkiin aikoihin.

Kaikki edellä mainitut ovat normaalielämässä suositeltavia ja niihin on hyvä pyrkiä, ja vaikka todellisuudessa joutuukin aika ajoin, lohduttelemaan sekä itseään että muitakin poikkeusoloissa eläviä sanomalla ettei Jumala ole sidottu aikaan eikä paikkaan vaan on kaikkialla koko ajan läsnä oleva, ihana ja todellinen ”Minä Olen” tarvitaan muutakin.  Itselläni on taipumusta alakuloisuuteen ja murehtimiseen/huolehtimiseen. En pysty herkästi heittäytymään ”Herran haltuun” niin kuin pitäisi, leväten ja kaikessa rauhassa luottaen siihen että Hän pitää omistaan huolen. Perusvireeni on kuitenkin usko ja luottamus Jumalan Kaikkivaltiuteen ja siihen että Hänen Sanansa on liian ihmeellinen ollakseen jotain muuta kuin on . Se tulee ilmi varsinkin silloin kun on tosi kyseessä.

Oltakoon mitä mieltä tahansa TV7stä tai radio Deistä, minulle osa niiden ohjelmatarjonnasta on koitunut siunaukseksi. Olen muutaman päivän miettinyt sananlaskujen 30 luvun muutamia kohtia ja jäänyt näihin tuttuihin jakeisiin 4-9 joista poimin jakeet 8-9 vanhemman käännöksen mukaan:” Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi. ”Kuka on Herra”? ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.” En niinkään ajattele tässä vatsan täytettä vaan sitä että hengellisesti saisin sen tarpeellisen joka päiväisen annoksen jonka tarvitsen uskoni ruoaksi.

Kun vertaan tätä aikaa maassamme esim. 50- lukuun jolloin vielä oli aineellista puutetta niin paljon kaikesta ettei sitä voi edes tänä päivänä käsittää ja vaikka itsellänikin on siitä vain hämärä muistikuva, ihmiset olivat toisenlaisia kuin nyt. Yhteinen kokemus kovista ajoista yhdisti ja auttoi ymmärtämään niitä oman perheen ulkopuolella olevia joilla oli sama puute kuin itselläkin. Silloin ei voinut ajatella ainoastaan itseään. Oltiin kiitollisia vähästäkin ja ainakin minun suvussani ja lapsuuskodissani käytiin ahkerasti kirkossa ja rukoiltiin muulloinkin, tosin kukin tykönään, mutta se kuului normaaliin elämään. Kun vertaan silloista aikaa Raamatun kirjeisiin esim. tai apostolien tekoihin joissa kerrotaan alkuseurakunnan vaikeuksista ja kuinka nuo vaikeudet vetivät Jeesuksen opetuslapsia Herransa puoleen henkensä uhallakin kun he toteuttivat käskyä mennä kaikkeen maailmaan ja julistaa evankeliumia, koen niissä jotain samaa. Oikein helppo ja yltäkylläinen elämä saa ihmisen herkästi velttoilemaan. Ei köyhyyskään jalosta. Pitää olla kaikkea kohtuullisesti, juuri tarpeen mukaan.

Katselin eilen TV7 Cafe´Raamattua ja siellä oli SRO;n Juha Vähäsarja haastateltavana. Muistaakseni hän sanoi tuon yllä olevan lauseen: ”En tiedä mitä huominen tuo tullessaan, mutta tiedän kuka tuo huomisen. Vähäsarja on kirjoittanut monta kirjaa, suuri osa niistä on hartauskirjoja, erittäin lohduttavia ja Sananaan pitäytyviä. Hän toimii pastorina Suomen Raamattuopistolla. Häntä on todella rohkaisevaa ja hoitavaa kuunnella. Tänään SRO:lla oli Jumalanpalveluksessa saarnaamassa vanha piispa Olavi Rimpiläinen. Kuuntelin ohjelmaa radio Deistä tapani mukaan. Rimpiläinenhän ei ollut aikoinaan suosiossa Raamatullisten näkemystensä vuoksi. Eikä ole tänäänkään. Itse kuuntelin tätä Jumalan palvelijaa kyynelin. Vanha mies puhui lempeällä äänellä ja äänenpainoilla kuin vai vanha ja kokenut Jumalan uskollinen palvelija voi puhua. Hän puhui päivän tekstistä, mutta myös Aamoksen kirjasta ja Aamoksesta itsestään verraten tähän aikaan. Niin tervettä ja raitista puhetta enää harvoin kuulee. Puhetta kuunnellessani tunsin puhdistuvani ja saavani, minäkin, syntini anteeksi, sillä en pääse siitä mihinkään ettenkö tuntisi itseeni tarttuneen tämän maailman hämmennystä ja suoranaista likaa. Tarvitsen puhdistusta, tarvitsen uudistusta sisimpääni. Tarvitsen uutta antautumista Jumalan Sanalle.

Rimpiläinen päätti puheensa virren 315 sanoihin: ”Valvoa mun, Jeesus anna aina ristis juurella, ja niin joka päivä kuolla synneistäni kaikista. Suo myös kuolla maailmasta, kuolla itsestänikin, että kaiken elämäni Sinulle vain eläisin”.
Tämä ei ole mainos, mutta saarna on kuunneltavissa SROn nettisivulla.

Advertisements

16 thoughts on “Anna minulle määräosani leipää

  1. Näyttää käyvän niin että aina joudun jälkikirjoituksen kirjoittamaan, mutta tästä jäi ainakin yksi tärkeä asia vielä sanomatta. Vähäsarja sanoi piispan puheen lopuksi:” Näin puhuu todellinen kristitty piispa”! Ja hänen äänensä oli liikuttunut.

    Tykkää

  2. ei vain leivästä
    kyytipojaksi sille
    Sanan maitoa
    ja ne kaksi kalaakin
    ja vielä ne muruset

    Liked by 2 people

  3. Olen tässä juuri nyt laatimassa kirjoitusta tuonne toiselle foorumille otsikolla Käsityksiä käsitteestä Jumala, ja sinun kirjoituksesi tämän kohdan – ” sanomalla ettei Jumala ole sidottu aikaan eikä paikkaan vaan on kaikkialla koko ajan läsnä oleva, ihana ja todellinen ”Minä Olen” – kommentiksi laitan raamatunkohdat, joihin siellä nojaan ajatuksia esittäessäni:

    ” 1. ” Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta. M i k ä o l i s i huone, jonka te minulle rakentaisitte, mikä paikka olisi minun leposijani?” (Jes.66:1)

    2. ” Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; sillä näin sanoo profeetta: ’Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta; minkäkaltaisen huoneen te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, tai mikä paikka olisi minun leposijani? Eikö minun käteni ole tätä kaikkea tehnyt?’” (Ap.t. 7:48-50)

    3. ” Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan n i i n p a l j o n korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.” (Jes.55:8-9)

    4. ”Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää – hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; sillä h ä n e s s ä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: ’Sillä me olemme myös hänen sukuansa.’ ”(Ap.t. 17:25-28)

    5. ”Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä j a n i i t t e n tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki,…”(Jes.57:15 alku) ”

    Olkoon tämä Herra kanssasi alkaneena vuonna!

    Liked by 2 people

    • Toivo. Hyviä ja tuttuja Raamatun lauseita, ja voisiko muuta ollakaan? Samoin sinulle, Herra kanssasi ja kuten uskon On!

      Tykkää

      • Tuulikki

        Tåmä ei liity tähän blogiisi, mutta en kerta kaikkiaan malta olla kysymäätt – muistitko ja katsoitko?

        Tykkää

        • Toivo. Joo ja joo. Arvasin että sinua kiinnostaa, katsoin.
          Nyt haluaisit varmaan mielipiteeni. Komea nainen, kauniit lapset, hyvä mies, upea talo jne.

          En yleensä tämän kaltaisista ohjelmista ole ollenkaan kiinnostunut mutta jos nyt jotain sanoisin, niin minulle tuli aika hämmentynyt ja ikävä olo siitä kuinka hirveästi tuo vammaisuus hänen elämäänsä oli sitonut häpeän kautta?.
          Itse en ole tuntenut häpeää vammastani, vaikka joskus ehkä joittenkin mielestä olisi pitänytkin? Käytännössä polio on aiheuttanut normaalille liikkumiselle esteen, mutta en ole muuten kokenut sen vähentäneen ihmisenä arvoani. Johtunee siitä että olen kaikesta huolimatta ollut varma itsestäni ja lahjoistani joilla olen voinut ”loistaa” ja päihittää vammaisuuteni. Eikä ulkonäkönikään suhteen ole ollut ongelmia.
          Toisaalta olen nähnyt niin paljon vaikea vammaisuutta sen kaikkein raskaimmissa muodoissa että koen päässeeni heihin verrattuna vähällä. Nyt jo tietysti ikääntyessä vaivat ovat nuortuneet ja lisääntyneet, kuten niille käy.

          Tyttärellesi kävi hyvin, hän sai satunsa ja itsevarmuutta joka on erinomaisen hyvä asia, ja tärkeää hänen kasvavien lastensa kannalta. Niitä pikku prinsessoja täytyy kannustaa ja rohkaista elämään vahvasti ja voimakkaasti itseensä luottaen. Toivotan tyttäresi perheelle hyvää jatkoa.

          Muutoin en oikeastaan tiedä oliko nyt ihan oikea paikka vastata näinkin perusteellisesti, kun poikkeaa todellakin tämän blogitaivaan perimmäisestä tarkoituksesta, joka mielestäni ja ainakin minulle on kirjoittaa elämästä uskosta käsin.

          Tykkää

          • Tuulikki

            Kiitos näkemyksistäsi, ja vielä hyvin vähän taustaa. Meille eli minulle ja vaimolleni tuo Katjan voimakkaasti esille tuoma häpeän tunne oli, usko tai älä, yllätys meillekin. Kouluaikana hän jostain syystä ei tuonut tuollaisia vaikeuksiaan tiedoksi meille.

            Mitä itseeni tulee, jonka kautta tuo parapareesi on häneen kulkeutunut, niin varsinaista häpeää en ole tuntenut, katkeruutta kylläkin. Esim. silloin, kun kauppaopiston aikana kutsuinnoissa minut muistaakseni ainoana ”hyllytettiin”.
            Sen puinkin sanoiksi jossain vaiheessa, tämä yhteiskunta ei huolinut minua puolestaan edes tarvittaessa ammuttavaksi.

            Nyt palaamme yksinkertaiseen päiväjärjestykseen eli ruotuun.

            Pärjäämisiin elämäsässi! sinulla on kuitenkin lujat ja pettämättömät kainalosauvat, sanoisin kadehdittavat, joita en kuitenkaan kadehdi sinulta pois – vaan olisipa minullakin.

            Hyvää yötä!

            Liked by 1 henkilö

            • Toivo. Ajattelin kyllä että olihan tuo ohjelma voitu tietoisesti tehdä korostamaan juuri tuota häpeän puolta, mutta kyllä se minussa herätti, anteeksi kovasti, myös myötä häpeää. Olen surullinen niiden elämässään voitolle taistelleiden vaikeavammaisten puolesta jotka ovat kaikkensa tehneet, että toisenlaisina ymmärtäisimme kantaa elämämme niin, että ihmiset oppisivat kuinka vammaisuus on vain yksi ominaisuus ihmisessä. Eihän kukaan vaikka esim. häpeä ruskeita silmiään tai apuvälineenä käyttämiään silmälaseja jne.
              Minun mottoni elämässä on ollut ettei (todellakaan) pidä katsoa siihen mitä ei ole vaan siihen mitä On. Elämä on kahtalainen, se on tämä näkyvä ja sitten se näkymätön jota kohti olemme menossa ja joka on iankaikkisesti totta ja täydellistä.
              Tämä on meille kaikille mahdollisuutena tarjolla Toivo. Sydämellisesti, siunattua jatkoa!

              Tykkää

              • Tuulikki

                Tässä(kin) !”vammaisuus on vain yksi ominaisuus ihmisessä.” sanot vissin totuuden.

                Mehän olemme kaikki poikkeavia . On vain ääripäitä, kuten esim. aitoudessa, dominoivuudessa, fanaattisuudessa, lihavuudessa, musikaalisuudessa, tehokkuudessa, uskollisuudessa, viisaudessa, öykkäröinnissä.

                Ns. keskiarvoihmistä ei ole olemassakaan. Jokainen asettuu noissa ja muissakin omnai/omitui-suuksissa johonkin kohtaan ominaisuuksien akselilla.

                Olkaamme siis itsenäisiä vertaamatta itseämme muihin.

                Myötätuulta elämäsi purjeisiin!

                Tykkää

  4. Tuulikki, seuraan näitä sinun tekstejäsi ja luen aina jokaisen, tulevathan ne sähköpostiinikin. Joka kerta niistä saa paljon. Sinä kirjoitat sydämesi tuntoja niin rehellisesti ja avoimesti. Olen joskus ajatellut että olisipa sinun kanssasi mukavaa jutella ihan kahden kesken. Mutta nyt luen näitä aiheita täältä. Jälleen kerran hyvää ja puhuttelevaa asiaa. Kiitos sinulle.

    Liked by 3 people

    • Voi, kiitos kovasti. Voisipa ollakin mukava tutustuakin, mutta minua rohkaisee jo tieto siitä että luet tekstejäni :) . Ole siunattu.

      Tykkää

  5. Poikkean tavoistani ja kirjoitan lyhyesti: Kiitos lohdun sanoista itse kullekin!

    Liked by 1 henkilö

    • Tero. Rohkaisua ja sydämen lämpöä me tarvitsisimme kaikki ihmiset. Jos voimme jotain sen eteen tehdä niin hyvä! Jeesus kanssasi!

      Tykkää

  6. Kuuntelin saarnan ja siinä oli juuri se mikä minua on vaivannut viime aikoina.
    Isä, minun on nälkä ja tahdon määräosani leipää. Älä anna niin sokeaksi tulla,
    että Sinun Pyhän Sanansi alkaisin sivuuttamaan tai niin luonnollinen, etten
    enää peiliin katsomisen jäkeen, (sinun edessäsi ollesssa kokouksessa),
    muistaisi miltä näytin. Kopsasin myös päivän tekstin tähän, koska se sopii
    Tuulikin luonteeseen ja aiheeseen. Kuten myös minun.

    Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä.
    Room. 12:12

    Johtamalla meidät ristin tielle Jeesus vie meidät rukouskouluun. Jumalan antama opetus on jotakin muuta, kuin mitä me itse tahtoisimme opiskella. Jumalan koulussa ei opita uusia, tehokkaita tekniikoita tai johdatella hurskaiden rukoustekojen tielle. Jumalan rukouskouluun tullaan siksi, ettei muuta vaihtoehtoa enää ole. On pakko rukoilla, sillä muuten ei tule toimeen oman elämänsä, toisten ihmisten tai oman uskonelämänsä kanssa. Rukoillaan, koska ei selvitä ilman Jumalan läsnäoloa ja armoa.

    Ihmisen ylpeys pyrkii luonnostaan tekemään Jumalasta elämän voimaannuttajan, käyttövoiman. Kristitylle Jumalasta tulee ainoa mahdollisuus. Jumala on ilma, jota hengittää, ruoka, jota on jatkuvasti päästävä syömään, ja aurinko, jonka lämmöstä saa virvoituksen jatkaa taas muutaman askeleen eteenpäin.

    Ristinkoulu kaikkineen johtaa riippuvuuteen Jumalan armosta ja avusta. Siinä omat suoritukset ja näytöt ovat melko yhdentekeviä. (Lähde Suomen Raamattuopisto).

    Liked by 2 people

    • Katri!
      Tekstisi oli piste iin päälle, oikeastaan enemmänkin ja parempi kuin alkuperäinen! Kiitän sydämestäni.
      Tiedän että meitä on täällä erilaisia ihmisiä erilaisine tarpeinemme ja näkemyksinemme ja se on ok. Mutta tietysti tuntuu äärimmäisen hyvältä lukea tekstiä josta huokuu sama henki/tarve kuin itselläkin on. Yksin ei jaksa olla, yksin on vaikea rakentua, yksin pysyä Hengessä hengissä. Siitäkin huolimatta ettei Jumala hylkää eikä jätä ketään joka Häntä, jopa riippuvuuteen asti, tarvitsee ja kaipaa.

      Omavaraisuus ei kanna, halla voi viljan panna vaikka kuinka yrittää. Vaikka väkevä Sana johtaakin totuuteen ja samalla puhdistukseen, ja vaikka oma yritys ei ole se joka uudistumisen aikaan saa, vaan Jumalan Pyhän Hengen läsnäolo ja teko, silti yhtä totta kuin on virren 319 äärettömän kauniit sanat, yhtä tärkeää on muistaa myös virren 315 sanat ” Valvoa mun, Jeesus, anna…”
      3s säkeistö:
      ”Rauhan virran anna vuotaa sydämeeni kaipaavaan. Kasvojesi pyhä kuva paina sieluun loistamaan. Ääretöntä rakkautta mihin voisin verrata?
      Syvä on se niin kuin meri, väkevä kuin kuolema.”

      Herra siunatkoon ja varjelkoon meitä kaikkia! Aamen.

      Liked by 1 henkilö

  7. Tässä tekstissäsi ja kaikissa sen saamissa kommenteissa runoineen ja Raamatun kohtineen on PALJON tykkäämisen aiheita :)

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s