Jäin pohtimaan taas Ilkan kirjoitusta ja ikuisen kakkosen kirousta. Ensimmäinen ns. ikuinen kakkonen oli Eratosthenes Kyreneläinen, Antiikin ajan yleisnero, joka kaikesta viisaudestaan huolimatta ei onnistunut olemaan missään tieteenlajissa ehdoton ykkönen. Hänelle annettiin lempinimi Beta.

Mitä olisi olla Alfa? Kiehtova kysymys ja tavoite.

Jeesus sanoi olevansa Alfa, ensimmäinen, mutta hän sanoi olevansa myös Omega, viimeinen.  Tämän ilmoituksen mukaan minulle jää urheilutermein ilmaistuna mahdollisuus korkeintaan kakkospallille, mutta viimeiseksikään en voi jäädä, sillä sekin paikka on jo varattu.

Olen törmännyt tässä omassa kilvoittelussani jos minkälaisiin juoksijoihin. On ollut hetkiä, joissa juoksijat ovat pyrkineen keulille, ensimmäisen juoksijan edelle. He tahtovat saavuttaa kirkkauden ja  juoksun tuoman huumaavan tunteen ennen maaliinpääsyä. He tahtovat sanoa, että he ovat jo pelastuneet ja taivaallinen ylistys kaikuu heidän korvissaan, vaikka pitäisi keskittyä matkantekoon. Ei ihme, että Jumala pyysi Moosesta piilottamaan kasvonsa aikoinaan, kun Mooses omassa kisassaan pyysi nähdä Jumalan. Moinen kirkkaus olisi sokaisut ja polttanut puhtaudellaan Mooses-paran koko olemuksen ja luultavasti myös sielun.

Olen törmännyt myös matkalaisiin, jotka eivät oikein tiedä, millaiselle matkalle he ovat ilmoittautuneet, ja osa on epävarma jopa siitä, mikä on maali. He vaeltavat mieluummin pimeässä omin voimin, kuin että kiinnittäisivät elämänsä johonkin, mikä veisi heidät varmasti perille.

Olen tässä käännellyt tätä kilvoittelun ongelmaa ja myös sitä, millainen on kilpailumatkamme. Kääntelyn ja vääntelyn lopputulokseksi sain sen, että olen itse vain oman elämäni kilpailun ykkönen. Olen ykkönen siksi, että muita ei ole ilmoittautunut samaan sarjaan. Minä itse rakennan omaa elämääni ja teen sen tärkeimmät päätökset. En ole mikään heittopussi tai sattumien summa. Minulla on vapaa tahto ja minut on luotu tiettyä tarkoitusta varten. Tarkoitukseni on juosta hyvä kilvoitus, joka tuottaa kunniaa Luojalleni. Matkani ei ole mahdoton, sillä edelläni kulkee opastajana Jeesus, joka huoltaa ja neuvoo minua reitillä niin, että en eksy. Jos vain pysyn hänen matkassaan, tahtikin on juuri sopiva. Koska kisa on omani, voin vapaasti kulkea toisten juoksijoiden kanssa pelkäämättä, että he veisivät minulta minun voittoni.