Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Kirjoituksista ja haavoista

14 kommenttia

Muutama vuosi sitten olin kymmenennessä leikkauksessani. Ahtautunut rannekanava avarrettiin ja hermo päästettiin pinteestään. Pieni leikkaus. Kävi kuitenkin niin että kun tikit oli kotona poistettu ja sairaanhoitaja poistunut haava aukesi kokonaan. Soitin sairaalan päivystykseen jonne sitten lähdin kättä näyttämään. Päivystävä lääkäri katsoi haavaa ja sanoi ”Niin auki on kuin auki voi olla, tässä on kaksi vaihtoehtoa, joko uusintaleikkaus jolloin kaikki alkaa taas alusta tai että jätetään haava auki ja varjellaan ettei se tulehdu”. Päädyttiin viimeisimpään vaihtoehtoon ja odotus alkoi. Ensin näytti siltä ettei mitään tapahdu ja käsi oli tietenkin lähes käyttökelvoton. Onneksi haava ei tulehtunut ja parin viikon päästä haava alkoi näyttää paremmalta. Kaikissa muissa haavajäljissäni näkyy tikkienkin jäljet mutta tässä ei. Nyt on takana jo 11 leikkausta ja lisää tulossa. Joka kerta leikkausten jälkeen olen ajatellut että tämä oli viimeinen, mutta ei. Nyt en enää ajattele että näistä pääsisin. Aikoinaan uskoin syvästi ja varmasti että Jumalan parantaa minut, uskoin todella ja kauan. Vaivani on vuosissa jo 65 vuotta vanha.

Miksi tämä aihe? Koska aina ei käy niin kuin toivotaan ja uskotaan. Ja siksi että on olemassa myös sellaisia haavoja jotka eivät näy, mutta ne tuntuvat. Haavat jotka ovat sisällämme oireilevat eri tavoin ennen kuin ne ovat kasvaneet umpeen. Ihminen ei ole normaalisti työkykyinen ja tasapainoinen eli oireilua vailla ennen kuin hänen haavansa paranevat. Usein ihmiset huomaavat toisistaan sen, yhtä usein niitä ei tunnisteta. Kun ihmisen elämä on haavoilla hän kipuilee, voi aiheuttaa oman kipunsa vuoksi lähimmäiselleenkin kipua. Harvoin ihminen itse tunnistaa oireidensa syyn.

Minua siunaavat Raamatun kertomukset verrattomasti. Yksi niistä on Samuelin kirjan alku, kertomus Samuelin syntymästä ja ennen kaikkea äidistään Hannasta. Hannan miehellä Elkanalla oli 2 vaimoa ja toinen niistä oli Hanna, hän oli lapseton ja toinen vaimo Peninna jatkuvasti kiusasi Hannaa. Lopulta Hanna ei enää jaksanut ja hän meni pappi Eelin luo. Hannan suru oli  valtava ja hän rukoili niin että pappi Eeli luuli Hannan olleen juovuksissa. (1.Sam.1)

Kuinkahan lukemattomia rukouksia onkaan Herran edessä rukoiltu yksin siksi että kukaan ei ole voinut auttaa ja jotkut ovat asenteillaan vielä olleet lisäämässä tuskaa. Hannalle kävi kuitenkin hyvin ja hän viritti riemulaulun Herralleen. ( 2 luku) Hän sanoi mm. sanat jotka itseäni ovat aina kannustaneet ja lohduttaneet: 2:7-9 ” Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden, painaa maahan ja kohottaa. Hän ylentää tomusta mitättömän ja korottaa tuhkasta köyhän, sijoittaa heidät ylhäisten joukkoon ja antaa heille kunniasijan. Maan perustukset ovat Herran, niiden varaan hän on laskenut maan. Hän pitää omiensa askelista huolen, mutta pahat joutuvat pimeyteen. Omin voimin ei yksikään menesty”  Huomaa tämä, omin voimin ei yksikään menesty.

Olen tarvinnut lohtua ja rohkaisua ja siksi Raamattu Jumalan Sanana ja ilmoituksena on minulle äärettömän kallis, arvokas ja Pyhä.

Laitan tähän vielä tuota Jesajan kirjaa luvusta 54: 11-17. Katso, lue ja ihastu Jumalan lupauksista. Voiko olla suurempaa. Ja kaikki nämä toteutuvat Jeesuksessa meidän hyväksemme, niin lupaa Jesaja 53. Mitä kauemmin vaeltaa Jeesuksen seurassa, Hänen valossaan ja armossaan, sitä täydellisimmin jo tässä ajassa haavamme paranevat. Niihin ei jää tikkienkään jälkiä. Sisäisten haavojemme parantuessa saamme sisimpäämme rauhan, tulemme lempeiksi ja ymmärtäväisiksi toisiamme kohtaan ja meissä kasvaa Hengen hedelmää. Voimme kärsiä ja kestää tämän elämän koettelemukset Paavalin tavoin ”iloiten joka tilassa”. Emme iloitse olosuhteista, vaan siitä että saamme olla Herran omat.

Oi Jumala nyt iloitsen, Sinulta puvun sain. Mä kelpaan siinä taivaaseen; se lahja autuain. En taida kyllin katsella, ja siitä iloita! Jos milloin siihen katsahdan oon siinä puhtaana. Ei siinä löydy ryppyä, ei mitään saastaista. Mä vaikka olen musta vain, oon siinä uutena. Se kylliksi on autuuteen, en muusta huolikaan. Se vanhurskaus on Jeesuksen, ostettu kuolollaan. Ah kuinka kerran seisoisin, edessä Herrani, jos tämä armo autuain ei oisi omani.

Lopuksi. Kaikki ei sovi kaikille, vain Jumala tietää, tuntien ihmis- sydämet ja jokaisen yksilöllisen elämänkaaren mikä on parhain lääke itse kunkin haavoihin. Voimme myötäelää, muistaa rukouksin ja kuunnella, mutta parhaimman vastauksen antaa ajallaan Jumala. Hän on meidän parantajamme. Tämän kirjoitan siksi kun olen täällä tullut suositelleeksi muutamaa kirjaa sen vuoksi että itse olen niistä saanut Hengellistä Evästä. Herra on omiensa kanssa, kiitos, ylistys ja kunnia Hänelle, Kaikkivaltiaalle Taivaan ja maan luojalle!

 

Advertisements

14 thoughts on “Kirjoituksista ja haavoista

  1. nouse kävele
    arjen sanassa pyhää
    usko parantaa
    pahan alun ja juuren
    katumuksesi kautta

    Jeesuksen anti
    sydän oppia täynnä
    hyvää pahatta
    opetus rakkaudesta
    avaa lukitun oven

    Liked by 2 people

    • Kiitos Niilo. Minua koskettaa tuo ”opetus rakkaudesta avaa lukitun oven”. Uskon tähän!

      Liked by 1 henkilö

      • Niin Tuulikki! Noissa sinun haavoissasi ja kivuissasi asuu suuri viisaus, jossa Jeesus parantaa. Lisään vielä yhden säkeistön:

        elämän tiellä
        koko sydämen laulu
        seuraa Herraa
        itkusta riemuun asti
        parannus soinnuissa

        Liked by 2 people

  2. Ajatukseni jäi tuohon lyhyeen lauseeseen ”Pieni leikkaus.” Mietin, miten eri tavoin, hyvin yksilöllisesti koemme niin sisäiset kuin ulkoiset haavoittumisemme. Tuntuuko ensimmäisestä kirurgin käsittelystä toipuva kipunsa suuremmaksi kuin vastaavasta useamman kerran operoidusta? Onko helpompi selvitä, kun on kokemusta, vai lisääkö kenties tieto tuskaa entisestään?

    Pieni haava sisimpään. Mitäs noista! Mutta kun aina ei haava paranekaan odotetusti. Aukeaa uudelleen, ehkä tulehtuukin. Ja sitten pahaksi onneksi joku tai jokin tekee uuden haavan siihen viereen. Vaikka vain ihan pienen. Ja kun näitä pieniä haavoja on paljon, paraneminen on entistä hitaampaa. Ja kyllä, tuo on totta, kuten kuvasit, miten rikkinäinen saattaa haavoittaa tahattomastikin muita.

    Tulehtunut, varsinkin iso leikkaushaava, vaatii pitkän paranemisprosessin. Bakteerien kasvu on saatava pysähtymään, haava on pidettävä puhtaana ja avoimena niin, että umpeutuminen alkaa haavan pohjalta ylöspäin,kunnes viimeisenä ylin ihokerros sulkeutuu. Silloin on tapahtunut paraneminen. Jos iho umpeutuu ennen koko haavan paranemista, haava jatkaa oireilua vaikka miten pitkään vaatien ehkä uudelleen avaamisen.

    Sisäisten haavojen paranemisprosessi tuntuu noudattavan samaa kaavaa. Katkeruus on kuin bakteerit, jotka pitävät tulehdusta yllä. Joskus on myös, kuten, Tuulikki, sinun kätesi haavassa. Se ei tulehtunut, mutta umpeen kasvaminen vei aikaa muista syistä.

    Onneksi meillä on paras mahdollinen haavojen hoitaja. Ja koska Hän tietää, millaista on olla ihminen, Hän käyttää paljon toisia ihmisiä ikäänkuin työvälineenään. Että oppisimme kantamaan toistemme kuormia. Että oppisimme rakastamaan ja kunnioittamaan niin haavoitettuja kuin haavojen hoidossa auttaja. Ja niitäkin, jotka voivat pahoin nähdessään vertavuotavan haavan.

    Minusta jokaisella on oikeus omaan kipunsa, sen kokemiseen omista lähtökohdistaan käsin. Ulkoisen tai sisäisen kärsimyksen määrää on tarpeetonta vertailla ihmisten kesken. Monesti olen lohduttanut empaattisia lähimmäisiä, että jokainen joutuu kuitenkin käydä itse läpi oman kipunsa, siksi pienemmästä operaatiosta toipuvana hänen ei tarvitse vähätellä itseään minun rinnallani.Tärkein, mitä niin ensimmäistä kertaa kuin se useasti leikattu/haavoitettu tarvitsevat, on oikeanlainen hoito. Ja rakkaus.

    Tuulikki, sinun kirjoituksistasi huokuu kokemuksen äänellä rakkaus ja välittäminen. Kiitos jälleen kerran!

    Liked by 3 people

  3. Susanna! Kiitos.
    Kirjoituksestasi tulee läpi viisaus ja ymmärrys, ehkä myös kokemustesi kautta. Tämä oli juuri niin kuin tarkoitinkin, mutta kun olen niin monisanainen ja tekstini pitkiä, niin aina jää jotain puuttumaan. Kiitos siis että kirjoitit! Erityisesti noista isoista ja pienemmistä haavoista niiden tulehtumisista jne. Tuo oli aiheeni vaikka lähdinkin pitkästi omasta haavoistani liikkeelle.

    Viimeisin, joka minulle viime kesänä on tehty pelotti kovasti, mutta oli sittenkin yllätys että se meni niin hyvin.
    Minun mielestäni nämä ruumiin haavat ovat helppoja siihen verrattuna mitä sisäiset haavat tuoreena ja vielä parantumattomina. Pahinta sisäisissä on niiden aukeaminen tai tulehtuminen. Onneksi sellaisesta olen päässyt. Isot leikkaukset kehossa vaativat kärsivällisyyttä ja onhan niissä kipua, usein melkein sietämätöntäkin ja se on vaikeaa.

    Nyt olen jo saanut kauan olla Herrani kanssa ja osaan suhtautua anteeksiantaen jos joku aiheuttaa pahaa mieltä. Paras rukous on silloin Isä anna anteeksi ja hän antaa.
    Kun itse on elettävä joka päivä armosta oppii armahtamaan kanssakulkijoitaankin, kiitos Jumalalle. Hän tekee ihmeellistä alati parantavaa työtään ja kantaa kaikki taakkani.

    Tässä nyt nopeasti vastailin, ajatuksenvirralla, kun olen lähdössä kirkkoon.
    Susanna iloitsen että olet löytänyt tiesi tänne :) Siunattu ole!

    Liked by 2 people

  4. Tässä tekstissäsi elämänkokemuksesi ja uskosi tulevat luettavaksi rakkautena ja siunauksellisina lohdun ja rohkaisun sanoina. Eräänlainen ihme, jota en ihmettelemästä lakkaa, on se, että kipujen ja käsrsimysten ihmiset loistavat usein suurta lohdun valoa ympärilleen.

    Liked by 2 people

    • Kiitos Virpi!
      Todella kauniisti sanottu! Rohkaisee ja kannustaa eteenpäin! Kiitän sinusta Jeesusta <3 !

      Tykkää

  5. Kiitos, Tuulikki, eväästä.

    ’Kaikki ei sovi kaikille’ pitää varmaan paikkansa kuten myös ’kaikkea voi tapahtua kaikille’.

    Asiat, joita ei voinut uskoa todeksi, tulevat lähelle ja todeksi omaan ’kuplaan’ eikä heti löydy mallia, kuinka tilanteessa toimitaan.

    Paljon pienemmässä mittakaavassa kipuilin äskettäin oman (leikkaus)haavani kanssa, kun haavakipu ei hellittänyt. Aivan kuin haavani muistutti olemassaolostaan, että tulisi hoivatuksi. Tarvitsin sen hoitamiseen toisen ihmisen, koska se sijaitsee kohdassa, johon kummatkaan käteni eivät yllä/taivu.

    Kun sain tulla mummuksi viikko sitten, putkahti kuinka ollakaan menneet oman sielun haavat pintaan. Usein olen joutunut toistamaan hiljaa ja ääneen erään terapeutin sanoja jostakin kirjasta ’olet sillä hetkellä toiminut niillä voimavaroilla, joita sinulla on ollut’.

    Tällaisena tykkäämisen ja seuraamisen aikana on kädestä pitäminen kultaa.

    Liked by 3 people

  6. Hei Lena.
    Onneksi olkoon mummuudestasi :) kuvasi perusteella sitä ei uskoisi?
    Usein kovinkin yllättävät asiat vaikuttavat mielialaamme ja joku jo vanhaksi luultu haava saattaa muistuttaa olemassa olostaan. Saamme kuitenkin olla turvallisella mielellä, ja jos on anteeksiannettavaa niin saamme siihen voiman kääntyessämme hyvän Herramme puoleen. Joskus on kuitenkin myös hoidettava haavaa :) !
    Lena, kaikki on hyvin kun vain olla saamme Herran lapsena aina, ja me saamme, kiitos Jumalalle. Ole siunattu ja parane pian!

    Liked by 1 henkilö

  7. Tuntui jotenkin ”tutulta” tuo Samuelin kirjan kohta muutenkin kuin että tykkään siitä, ja kuinka ollakaan, olinkin kirjoittanut siitä 6.1. -15 blogissani;
    Elämä – Lahja ja mahdollisuus.
    Toivottavasti en kovin toistanut itseäni, vaikka kertaus onkin opintojen äiti.
    Kaunista päivän jatkoa, ihanasti on aurinko paistanut :) !

    Tykkää

  8. Leena, kiitos noista terapeutin sanoista: ”Olet sillä hetkellä toiminut niillä voimavaroilla joita sinulla on ollut.” Ne lohduttavat nyt minua joka kipuilen jatkuvasti omien muistojeni kanssa. Koen omaa huonommuuttani äitinä ja sitä että en ole jaksanut olla sellainen äiti joka olisi pitänyt olla. Nyt tekisin niin monet asiat toisin. Mutta silloin todella toimin niillä voimavaroilla joita oli silloin ja niitä ei ollut paljon. Taistelin silloin kipujen kans jotka veivät voimani. Olin uupunut ja väsynyt elämääni ja työhöni. Sitten vuosien kuluttua Jumala paransi kipuni ja nyt saan olla niistä vapaa. Tuulikin kirjoituksista olen myös saanut usein rohkaisua ja ne on koskettaneet, niin nytkin vaikka takerruin Leenan kommenttiin. Kiitos, tämä Blogitaivas on hyvä löytö.

    Liked by 2 people

  9. Vieras. Kiitos kommentistasi.
    Eiköhän me kaikki äidit olla näine kokemuksinemme aivan samassa veneessä.

    Jos olisikin mahdollisuus elää uudelleen sillä opilla jonka elämä on tuonut tullessaan niin moni tekisi varmaan niin, mutta koska emme voineet elää kuin kulloisenkin ymmärryksemme ja voimavarojemme mukaan, saamme antaa itsellemme anteeksi koska Jumalankin on antanut meille kaiken anteeksi.

    Jos mahdollista, ollaan armollisia itseämme ja toisiamme kohtaan. ”Hyvitetään” rakastamalla ja anteeksiantamisella kaikki mikä on ollut vaikeaa, sekä itsellemme että lapsillemme. Kaikki on hyvin, meitä rakastetaan ihmisinä, emme voi muuta olla.
    Tietäisitpä vaan millaisia taakkoja ja syyllisyyksiä itsekin olen kantanut.
    Jumalan armossa löytyy lepo. Hän tuntee elämämme läpikotaisin ja ymmärtää.

    Tahtoisin kaikin voimin ja sydämestäni siunata sinua ja auttaa vapaaksi kaikista menneistä. Koska Jeesus on luvannut antaa meille rauhan, hänen takiaan uskallan toivottaa sinulle, ei vieras vaan ystävä, Jumalan Rauhaa jokaiseen elämäsi hetkeen.

    Raamattu kehottaa meitä kantamaan toistemme kuormia, ehkä ne jotka kommenttisi lukevat muistavat sinua rukouksin, uskon rukousten voimaan. Herra siunatkoon sinua.

    Tykkää

  10. Tämä oli niin hyvä kirjoitus, että jaoin sen ryhmään.
    Anna uskosi kasvaa rakkaudessa. Rannekanavan ahtauma on kivulias
    ja vaikeasti hoidettava. Nämä rempat ja vaivat on ainut asia mitä tässä
    ajassa saa aivan ilmaiseksi. Lupaukset paranemisesta liittyvät Jeesuksen toiseen tulemiseen.

    ”Silloin ei enää yksikään sano olevansa sairas ja kaikki kyyneleet pyyhitään pois”

    Liked by 1 henkilö

  11. Kiitos Katri, sinä uskollinen ystävä :) ! Ole siunattu!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s