Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Ahjossa

10 kommenttia

Joskus on mahdottoman edessä. Kuinka auttaa, lohduttaa ja rohkaista ihmistä suuressa ahdingossa jonka loppumisesta ei tiedä milloin ja millä tavalla se loppuu, tai loppuuko.. Erittäin vaikeaa se on silloin kun kyseessä on läheinen ihminen. Tuskallista on katsella ja kuunnella sellaista ahdistusta joka tuntuu painavan ehkä enemmän kuin olisi voimia sitä kantaa. Ikään kuin rukouksia ei kuultaisi, ja kuitenkin tietää että ne kuullaan ja aikanaan niihin tulee vastaus, tai ainakin rauha. Joskus ihminen ei voi mitenkään auttaa, mutta Jumala voi ja Hän tekee sen silloin kun aika on.

Olen näitä aikoja tässä elänyt ja mieleeni ovat tulleet lukemattomat Raamatun kohdat ja olemme niitä läpikäyneet ahjossa olevan kanssa  yhdessäkin, mutta nyt ne eivät lohduta. Tuntuu pahalta ottaa esiin esim.Jeremia 18:” Jeremialle tuli tämä Herran sana:” Mene saven valajan työpajaan! Siellä saat kuulla, mitä minä haluan sanoa sinulle”, tai jokin muu sanan paikka ja nähdä ettei tuska hellitä.

Olen arvostetun kyläsepän tyttärenpojan tytär. Olen käynyt suvun pajassa, joka on museoviraston suojelukohteena säilytetty. Siellä koin sellaista jota on vaikea selittää, koin tuleeni kotiin ensimmäistä kertaa elämässäni ja olin jo ehken 50v! Olen aina tuntenut suurta tarvetta luoda jotain käsin ja niin olen tehnytkin. Seppä Wallinin pajassa oli ensimmäisenä näkyvillä valtavan suuri ahjo ja palkeet. Kunnioittaakseni isäni äidin isää ja hänen elämäntyötään, otin v. 2000 käyttööni hänen nimensä.

En ole koskaan nähnyt seppää työssään, en myöskään savenvalajaa, mutta olen itse ollut kultasepän verstaassa (pajalla) yli kolme vuotta opissa ja työssä. Olen nähnyt kuinka hopea ja kultasepät metalleja käsittelevät. Itse olin oppimassa emaljoijaksi. Erittäin tarkkaa, monivaiheista ja kovaa työtä. Materiaaleina tuli, vesi, hapot, 1000 asteen ikkunallinen uuni jne. Kulta ja hopeaesineitä emaljoitaessa, pesemiset, happokäsittelyt,polttamiset, hiomiset, uudelleen polttamiset jne. Kaikissa työvaiheissa on oltava äärimmäisen tarkka, sillä esim. hopea sulaa helposti emaloitaessa kun se laitetaan emalin sulamiseksi n. 1000 asteen uuniin. Eri metallit kestävät vähän eri kuumuuksia (niin kuin ihmisetkin kärsimyksissään).  – Emalin käsittely on myös monivaiheista. Emali on värillistä lasia joka jauhetaan sille kuuluvassa morttelissa, jauhe pestään ja se annostellaan pieneen kuppiin josta sitä ohuella hopeatikulla levitetään kulloisenkin, korun, mitalin, ansiomerkin, korujen tms. päälle. Tämä vain lyhyesti. Lopputulemana pitää olla virheetön teos, varsinkin ansiomerkeissä ja mitaleissa.

Tästä on vuosikymmeniä kun tuota työtä tein, mutta nyt se on palautunut mieleeni. Se on saanut hengellistä kehystä ympärilleen viime aikojen ahdistuksissa. Se puhuu minulle samaa kieltä kuin esim. juuri Jeremia 18. Tehtiinpä mitä tahansa mistä tahansa materiaalista, elävästä tai kuolleesta, näyttää siltä että onnistuakseen kaikki työvaiheet ovat yhtä vaativia. Usein fyysisestikin raskaita, jopa vaarallisia ellei ole joka hetki keskittynyt tekemiseensä. Esimerkiksi tuolla kultasepän pajassa oli kultasepillä käytössään jopa sellaista myrkkyä kuin syanidi, ja mekin emaljoijat, joita oli 2 silloin, jouduimme myrkyllisten happojen kanssa tekemisiin.

Joskus, niin kuin nytkin aamulla jo herätessäni, tunnen sisäistä ahdistusta joka ei ole sillä tavalla tunnistettavaa että voisin sanoa mistä se juuri kulloinkin erityisesti johtuu. Nykyisessä tilanteessamme olemme rukoilleet lähes lakkaamatta ja yrittäneet hakea lohtua Jumalan sanasta. Tuntuu että emme osaa emmekä voi enempää siitä huolimatta että ahdistus ei poistu.. Ja kuitenkin Jumala on uskollinen ja me tiedämme että ratkaisu tulee!

Minua lohduttaa erään meille tärkeän henkilön kirjoittama lause vastauksena kirjeeseeni:” Nämä päivät. Nämäkin, mitkä eivät mene niin kuin oli ajatellut”!  Sain näistä sanoista voimaa vaikka tuo lause kumpusikin hänen omasta elämässään, jonka tilannetta en tiedä.. Se kuitenkin sai melkein itkemään kun ajattelen että lopulta, sekä toistemme edessä että Jumalan, Pyhän ja Kaikkivaltiaan, olemme vain ihmisiä, hänkin vaikka on enemmän kuin me. Ei meiltä muuta vaadita, koska emme muuta voi  olla.  – Vain ihmisiä.

Room. 5 luku ja 2Kor.4:14. Kiitos Jumalalle!
”Sä voiman annat nousta yli vuorten……vahva oon silloin kun sä kannat, ja rohkaiset mua jälleen elämään”!

Mainokset

10 thoughts on “Ahjossa

  1. Huomaan muutaman virheen tekstissäni, mutta korjaan vain tuon 2 kor.4 sen piti olla jakeista 6 jakeeseen 14. Tosin nuo alkujakeet n. 3 lähtien kertovat sen mistä ja minkälaisesta taistelusta kohdallamme on kyse. Ja onhan se luku kokonaankin – jälleen – lukemisen arvoinen!

    Tykkää

  2. Sanan syleily
    ahdistus ahjossa
    rauhaa rukous
    savesta valettuja
    hengellä taottuja

    Liked by 2 people

  3. Kiitos Niilo. Yksinkertaisen kauniisti sanottu! Vain niin kuin sinä osaat!!!

    Tykkää

    • Kiitos Tuulikki. Vähän hätäisesti tuon runoni kommentiksi panin. J-kirjaimet olivat kahdella viimeisellä rivillä liikaa. Savesta valettua ja hengellä taottua rukousta kuitenkin tarkoitin

      Sanan syleily
      ahdistus ahjossa
      rauhaa rukous
      savesta valettua
      hengellä taottua

      Liked by 1 henkilö

  4. Niilo. Noin se onkin!
    Sinä varmaankin tunnet useammankin runoilijan runo ”Hengen manaus” vähän outo nimi hyvälle runolle.. Luin sitä nuorena useasti, sen viimeinen ”säe” kuuluu näin:
    ” Jumala, henki, ahjosi kuumuudessa/ uupunut olen ja pihties puristimessa./ Sinä et väsy, et putoa uskostas/että olet nostava kerran moukarin alta/ työn, joka näyttää valmiimmalta/ kuin tämä, joka nyt kipunoi sormissas”.

    On meillä muutakin kokemusta kuin tämä vuosikymmenien kuluttavista vaikeuksista muitakin. Mutta menneet ovat menneitä ja nyt on nyt. Ei meille helppoa tietä ole luvattukaan, mutta apu on!

    Liked by 1 henkilö

  5. Voi ei kesken jäänyt lause! Tunnet varmaan useammankin runoilijan säkeitä aiheesta ahjo? Yksi niistä on Aaro Hellaakosken ”Hengen manaus” … jne. Kiireessä sattuu ja tapahtuu…

    Tykkää

  6. Tuulikki! Kyllä Hellaakosken Hengen manauksesta tunnistin. Tuli sitä muistellessa mieleen Kaarlo Sarkian Kehtolaulukin:

    Nukkuos lapsi maaemon kehtoon,
    raskas on oppia askelten taito.
    Päivä jo painui varjoihin ehtoon,
    ruokki sun maaemon musta maito.

    Liked by 1 henkilö

  7. Tuulikki, nuo olivat mahtavat Raamatun kohdat. Kiitos niitten esilletuomisesta. Siunausta päivääsi.

    Liked by 2 people

  8. Virpi, niin!
    Voi olla että Jeesus tämän maallisen matkamme aikana saa aiheen kysyä meiltäkin:” Tahdotteko tekin mennä pois?”! Kysymys, todellakin ja viimeistään, herättää näkemään ja ymmärtämään oikean vastauksen:” Herra kenen tykö me menisimme. Sinulla ON Iankaikkisen elämän sanat!”
    Jokainen jonka sydän sykkii Jumalalle vastaan tuskienkin alla, ja ehkä juuri silloin, nimenomaan noin!!! Meillä ON iankaikkisen Elämän Sanat Jeesuksessa Kristuksessa, kiitos Jumalalle!
    Kiitos siunauksen toivotuksesta, sitä tarvitaan. Siunausta myös sinulle ystävä!

    Tykkää

  9. Tuli mieleen heti että Danielilla ja noilla kolmella nuorukaisella
    on eniten tietoa siitä, mitä on olla tuon kuuumennetun luukun sisäpuolella.
    Oma sydän välillä kärventyy, näistä puhdistustöistä ja systäkin;

    ”Tutki minut Jumala ja jos minun tieni on vaivaan vievä, johdata minut iankaikkiselle tielle”.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s