Pääsiäinen lähestyy. Juhlapyhien aikana seurataan Jeesuksen viimeistä ateriaa, vangitsemista, kuolemaa ja ylösnousemusta. Muistellaanko tässä historian henkilöä, jonka merkitys on tänä päivänä jokseenkin himmentynyt?
Jeesuksen kuolema on UT.n ulkopuolisten historiankirjoittajien, ei-kristittyjen roomalaisen Tacituksen ja juutalaisen Josefuksen kirjoituksissa mainittu. Hyväksyttävä tosiasia. Ylösnousemus taas on sitä tukevista järkiseikoista huolimatta uskonasia. Loppusilaus sen hyväksymiseen tulee uskon kautta.
Jos Jeesus olisi ollut yksi ristiinnaulittu kapinoitsija muiden joukossa, mikä olisi selittänyt seuraajien rohkaistumisen ja kristinuskon nopean leviämisen? He muuttuivat lukittujen ovien takana suojatuneista itsensä vaaralle alttiiksi asettaviksi uranuurtajiksi. Uusi testamentti selittää tämän kuolleista nousseen Jeesuksen kohtaamisella. Jeesuksen rohkaisu ja luvatun Pyhän Hengen voima antoi ihmeellistä uskallusta. Kristinusko levisi hämmästyttävällä tavalla. Jeesuksen seuraajat eivät pelänneet ja epäröineet. (Tai toki oli myös pelkoa ja ehkä epäilystä, mutta Jeesuksen opetusten, ylösnousemuksen ja Pyhän Hengen vahvistavan voiman merkitys oli suurempi)
Tähän aikaan päästyämme tiedämme, että samalla kun kristinusko on laajalti levinnyt ja leviää edelleen, on siihen myös petytty. Usein pettymys lähtee siitä, että Jeesuksen seuraajat ovat epätäydellisinä ihmisinä epäonnistuneet heijastamaan Kristusta. Ja ihmiset ovat jääneet katsomaan tätä vajaata heijastusta, tyytymättöminä. Jumalan kohtaaminen on jäänyt vajaaksi. Oman elämän kysymykset ovat jääneet vaille vastausta ja hankalat olosuhteet ovat uuvuttaneet.
Jeesus kuitenkin haluaa kohdata jokaisen ihmisen. Hän haluaa auttaa meitä näkemään muut ihmiset (myös kristityt) vajavaisina ihmisinä, joiden hyvyys on Jumalan täyttämää hyvyyttä. Jumala kykenee kääntämään tilanteita hyväksi. Ihmistä auttaa, kun haluaa nähdä toisten ja omat vajavuudet Jeesuksen näkökulmasta.
Hänellä on toivo, jota kukaan ei voi täyttää paremmin. Vain Jeesus voi täyttää Jeesuksen muotoisen kolon. Hänellä on valta sanoa, että hän on kärsinyt itse kaiken kärsimyksen, jota ihmiset ovat maan päällä kärsineet. Tämä kaikki ladattiin hänen päälleen ristillä. Risti ei ollut ilmentymä Jumalan vihasta, vaan siinä kulminoitui kaikki se viha, johon ihmisyys on kykenevä. Jeesuksen suosio kääntyikin pilkaksi, koska hän ei täyttänyt kansan ajatusta messiaasta. Pettymys kääntyi vihaksi. Jeesus kuitenkin sanoi ristillä: Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. Vielä tänä päivänä anteeksiantamus, johon Jeesus antaa voimaa, tuo ihmiselle vapauden ja mahdollisuuden päästä eteenpäin. Jeesus tietää, hänellä on ikuisen elämän avaimet ja hän haluaa antaa ihmisille sisäisen vapauden. Jo ennen viimeistä rajaa.