Heti kuultuani että ääriliikkeitä alettaisiin lailla valvoa ajattelin välittömästi sen uhkaavan myös sanan ja uskon vapautta entisestään. Myös me uskovat, olisimme vaaravyöhykkeessä. Milloin tahansa joku meistä voisi joutua sanoistaan tai teoistaan tuomiolle, jos joku keksisi vähän muuntaa jotain sanomaamme tai tekemäämme. Olin helpottunut kun uutta lakia ei laadittukaan, mutta sekin on varmasti vielä tulossa. Ihmiset joutuvat entistä tarkemman valvonnan alaisiksi.

Tuossa edellisessä blogissa mainitsen joitain ihmisryhmiä joille olen avuntarpeessani joutunut antamaan työpaikan. Olen runsaan 12 vuoden ajan toiminut avustajieni työnantajana ja ollut heistä ja itsestäni vastuussa. On ollut mm. varottava avustajaa palkatessani, etten missään tapauksessa saa syytettä syrjinnästä. En saa esim. laittaa rajaa iälle, kansallisuudelle tai elämänkatsomukselle. Ainoa poikkeus on sukupuolen suhteen. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa avustaja joutuu hyvin henkilökohtaiseen, jopa intiimiin, kosketukseen avustettavansa kanssa. Meillä on, ainakin ollut, oikeus valita sukupuolemme mukainen avustaja.

Mukana ääriliikkeessä? Niin, mielestäni olen. Eikö kaikkein radikaalein ääriliike ole löydettävissä Johanneksen evankeliumin 3 luvun 16 jakeessa!? ”Sillä – Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”!

Ei yksikään, joka häneen uskoo!

Mitä minun suhteeni tähän ääriliikkeeseen kulumisessa tulee, voin joutua joskus siitä vastaamaan maallisen tuomarin edessä, vaikka oikea ja vanhurskas tuomarien Tuomari on Poikansa uhrin kautta minut vapauttanutkin, ja tulee vapauttamaan lopullisesti. Ei sen tähden kuka minä olen, vaan sen tähden kuka Hän on ja kuka Hänen Poikansa on. Mutta on kaksi seikkaa jossa varmasti saisin maallisen tuomion jos joku sitä minulle tahtoisi. Se on rakkaus Isänmaahan ja Kotiin. Ellei olisi puoluetta nimeltään perussuomalaiset, sanoisin että olen kasvanut perus suomalaiseksi omassa lapsuuskodissani jonka arvoina olivat Koti, Uskonto ja Isänmaa.Vanhempani olivat sodankäynyttä sukupolvea. Tästä huolimatta minussa ei ole hiukkaakaan rasistia. Jos niin olisi en voisi sanoa itseäni kristityksi.

OI, tulipa pitkästi, vaikka piti muutamaan lauseeseen jättää ja laittaa taas linkki aivan aivan mahdottoman hyvään saarnaan! Eli
http://www.sro.fi/ohjelmat-radio-deissa/jumalanpalvelusten-saarnat-2016
saarnaajana Pekka Heiskanen! Etsivä löytää 🙂

Lopuksi: ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme. Hän itse meille rauhan valmistaa. Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme Kristus, rauha tuo!
Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäiväkin!

Kiitos Jumalalle hänen suunnattomasta armostaan ja käsittämättömästä rakkaudestaan luotujaan kohtaan!