Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Pikaisesti – luetusta

12 kommenttia

Nyt kun luonnossa on valoa ja lämpöä vähän, on aikaa lukemiselle enemmän. Jokaisella ihmisellä on omat lempiaiheensa jonka perusteella useimmiten tulee valinneeksi luettavansa. Ihminen haluaa vastauksia. Olen jo vähän pidemmän aikaa askarrellut todellakin, tuon ”kivun kautta” asian parissa, josta edellisessä blogissani mainitsen. Kysyn, onko ihmisen sisäisen ja myös hengellisen kasvun parhaaksi tuntea ja kokea kipua, sisäistä tai ulkoista tai molempia. Ilman toista ei kai ole toistakaan?

Kääntyykö kipu itseään vastaan tavalla tai toisella vai tapahtuuko niin että Jumala kääntää pahankin hyväksi, parasta palvelemaan? Suuri kysymys, monenlainen vastaus.

Koska huomenna palautan lainassa olevat kirjat ja saan taas uudet tilalle, nyt on sen verran kiire saada sanottua jotain kirjasta jonka juuri olen lukenut. Kirjan nimi on ”Avoimella sydämellä”, sen on kirjoittanut Kari Honkanen. Hän on tehnyt, niin kuin hurskaasti sanotaan, ”pitkän päivän Herran elopellolla”, tämä lienee sitä Kaanaan kieltä.? Mutta joka tapauksessa hän on helluntaisaarnaaja (älä lopeta tähän) lähetystyöntekijä ja rehellinen monitaitoinen ja lahjakas mies. Tämä on ensimmäinen kirja jonka hänen teoksistaan luen ja luultavasti se että näin on, on suuri virhe.

Avoimella Sydämellä hän kertoo elämästään ja yllätyksestä joka häntä kesken runsaiden ja antoisien työpäivien kohtaa. Hän alkaa oirehtia monin hankalin tavoin, mutta onneksi hänellä on hyvä ystävä, alan erikoislääkäri, jonka luokse hän menee ja saa vahvistuksen asialleen. Hän on sairastunut Parkinsonin tautiin, voisi sanoa parhaassa iässään.

Sen verran, tai aika hyvinkin, tunnen menneiltä muinaisilta vuosilta helluntaiherätystä sisältäkin päin, että voin hyvin ymmärtää mitä kaikkea hän joutui läpikäymään lopulta kun pystyi julkistamaan tilansa ja sairautensa nimen. Hyvin kauniisti ja lempeästi hän kuitenkin asiasta kertoo, ei syytä ei soimaa, vaikka monenlaisia joutuukin kuulemaan ja kohtaamaan sairautensa aiheuttajasta jne. Kypsää tekstiä kypsyyteen kasvaneelta mieheltä. Tunsin valtavaa myötätuntoa ja nytkin itkettää hänen kohtalonsa, saman kohtelun ihmisten taholta itsekin kohdanneena. Ei valita, vaan kasvaa ja tahtoo ymmärtää.

Hyvä kirja kenen tahansa lukea. Kenen tahansa jota mikä tahansa sisäinen tai ulkonainen kipu kalvaa eikä tahdo millään jättää. Lohdullinen kirja. Tässä hän myös mainitsee toisen kirjan, jonka myös olen itsekin lukenut, Tapio Puolimatkan ”Kärsimyksen tarkoitus”. Kari Honkanen sanoo tästä kirjasta ja sen kirjoittajasta: ”Puolimatka ei langennut teoksessaan Puolittaiseen kärsimyksen tarkoituksen käsittelyyn, vaan kulki  Kokomatkan kirjoittamassaan kirjassa. Lainaan hiukan: ” Kärsimys on yksi elämän ratkaisemattomista salaisuuksista, jonka edessä ihminen joutuu myöntämään ymmärryksensä rajallisuuden…”! Tämä yksipuolisesti ja lyhyesti nyt tässä.

Mielessäni olikin kirjoittaa blogi aiheesta ”Via dolorosa –  tie tietoon ja ymmärrykseen?” Mutta se ei ollut tarpeeksi kypsä vielä, ei ehkä tule olemaankaan, monet ovat niin paljon parempia aiheesta kirjoittajia, joskin muilla nimillä.

Kari Honkanenkin mainitsee kirjassaan toisenkin todellisen suurteoksen, jota minä en tosin ole lukenut – vielä? Valtter Luodon viiden vuoden urakan, kirjan nimeltä ”Job, kärsivä hurskas”. Siitäkin pieni lainaus.”Mitä pienempi on meidän Jumalamme, sitä enemmän meillä on hänelle kysymyksiä ja vaadimme häneltä vastauksia. Mitä suurempana kohtaamme Jumalamme, sitä enemmän haluamme olla hiljaa hänen suuruutensa edessä, koska luotamme että kaikki asiat ovat hänen hoidossaan”.

Niin,  kasvua on koko elämä. Mutta autuasta on saada ”kulkea” enemmän kasvaneiden rinnalla, olipa se sitten hyvä kirja, hyvin kirjoitettu ja ”kypsää kauraa” tai ystävät joille Jumala on sallinut suuressa rakkaudessaan kivun, joka valmistaa sen kantajassa helmeä.

”Avoimella sydämellä” on yksi suositeltavimpia kirjoja joita olen lukenut. Onneksi kirjan lopussa on osoite johon lähettää palautetta. Mielestäni Kari Honkasen teksti kirkastaa rakasta mestariamme Kristusta Jeesusta, tuo lohtua lohduttomuuteen ja tyyneyttä taakan kantamiseen. Lisää, usko tai älä, entistä suurempaa rakkautta Pyhää Jumalaa kohtaan, koska sanoista joita kirjoittaja kirjoittaa, tulee läpi Jumalan hyvyys ja se kaikkein käsittämättömin asia että Jumala voi niin luottaa pieneen ihmiseen että antaa hänen kannettavakseen ”pistimen”. Mikä se sitten itse kullakin on.

Eräänä aamuna oli lumi sulanut ja aurinko paistoi, katselin ulos ikkunasta. Lumen sulamisvedestä oli muodostunut, punakanukkapensaan alle,  pieni lampi. Siinä kylpi talitiainen. Kylpi kylpemistään ja nautti, nousi ylös ja meni uudelleen kylpemään. En riemullisempaa näkyä ollut aikoihin nähnyt. Lopulta se nousi ravisti sulkansa joi pienen tipan samaa vettä ja lensi pois.

Minä olin onnellinen koko päivän ja vieläkin hymy nousee kasvoilleni kun sitä ajattelen!

Jumala On Rakkaus!

 

Mainokset

12 thoughts on “Pikaisesti – luetusta

  1. Kiitos Tuulikki taas hyvästä, kypsästä tekstistä. Jään maistelemaan tuota lainausta Valtter Luodon kirjasta. Sinä taitavana maalarina voisit varmaankin maalata taulun kylpevästä talitiaisesta. Katsokaa taivaan lintuja tuli mieleen. Se nautti siitä vedestä, mitä tuli eteen :)

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiitos Virpi.
    Kyllä minun täytyy jo tyytyä vain kaikkea kaunista katselemaan, hädin tuskin pystyn enää kirjoittamaan, saati maalaamaan :) . Mutta onneksi näen! Taivaan linnut ovatkin paras opettajani ja suurin ilo arjessani. En väsy niitä katselemaan ja ne todistavat päivittäin minulle kaikkein täydellisimmin ja uskollisimmin Jumalan olemassaolosta.

    Liked by 1 henkilö

  3. Kiitos Tuulikki aiheen hienovaraisesta käsittelystä.
    Itsekin olen myötähäpeää tuntien kuullut noita selityksiä sairauksien syistä.
    Oikeinhan se on ajatella, että ihmiskunnan lankeaminen pois Jumalan tahdosta,
    on ollut kuin yrittäisi kiivetä lahonneilla tikkailla katolle. Jäljet näkyvät kiipeilijöissä.
    Jeesus tuli kuitenkin vaihtamaan nuo tikkaat metallitikkaisiin, jotka vievät turvallisesti perille. Hänen maksamasta vaihtohinta on varmasti suurempi, kuin yhdenkään ihmisen kärsimykset. Jumala voi siitä syystä hyvin mielin sanoa, kuten Paavalille: ” Minun armossani on sinulle kylliksi”.

    Itsellänikin on senverran monta poikkipuuta matkan varrella lahonnut alta, että se on opettanut minulle mikä on ristintie. Jeesus itse kuvaili sitä näin: ”Joka tahtoo seurata minua, ottakoon ristinsä ( Voisi aivan hyvin muuttaa ajatukseksi ”pistimensä”), ja seuratkoon minua. Uskohan on kuitenkin odotusta siitä mitä toivotaan. Selvä osoitus todelllisuudesta, vaikka sitä ei voida nähdä. Kerran me saavumme iankaikkisuuden ihanalle rannalle. Sinne saamme jättää ristimme ja pistimemme. Silloin kyyneleet kuivataan ja uskoa ei enää tarvita.
    Me näemme selkeästi kaiken sen mitä sana lupaa. Sinne siirtyneet eivät enää sano, minä olen sairas.

    Niinpä meillä on täysi syy uskoa tähän tässä vaivan ajassa ja uskoa etenkin siihen, mitä vanha lasten laulu sanoo: ” Kyllä kapteeni laivamme perille vie”. Viimeisenkin ontuvan purren ja se korjataan. Siunausta päivääsi.

    Liked by 1 henkilö

    • Katri!
      Valtavan hienosti kuvaat ja rikastutat tekstiäni tällä kommentillasi!
      Suurkiitos.
      Olen oikeastaan aika kyllästynyt joihinkin sananparsiin, mutta totuus niissä kuitenkin useimmiten on joten: ”kokenut kaiken tietää – ja vaivainen kaiken kokee.”
      Monta kauheaa virhettä me ihmiset teemme ajattelemattomuuksissamme, lisäämme kiviä jo ennestäänkin raskaaseen kuormaan kuormatuilla. Kaikkein pahinta on kun näitä kiviä heittelevät sisaret tai veljet, uskovat ihmiset. Herää kysymys millaista sellainen usko on joka kuormaa kuormatun. ?

      Silti ei voi ollenkaan varmana mennä takuusen itsestäänkään, sillä hyvääkin tarkoittaen voidaan toista ihmistä hänen kivussaan satuttaa. On pitkä prosessi päästä tyyneksi kipujensa kanssa, hyväksyä ristinsä kantaminen, silloinkin ja varsinkin silloin kun lähimmäiset hylkäävät ja katsovat karsain silmin, eivät halua tuntea.

      Sellaista tapahtuu silloin kun olemme kuin Jobin lohduttajat.. Ihminen on kärkäs etsimään syitä lähimmäistensä onnettomuuksiin, kipuun, sairauteen ja vastoinkäymisiin. Tietämään toisten asiat paremmin kuin Jumala.
      Kiitos Jumalalle siitä että meillä tähänkin tautiin on olemassa hyvä ja täydellinen Jumalan Sana, sanana kirjoitettuna ja Sanana Jeesuksessa.

      Tekstisi on niin hyvä, niin kaunis, oikeassa mielenlaadussa ja kokemuksen kautta hiotussa lempeydessä ja viisaudessa kirjoitettu, että sinullahan voisi olla paljonkin annettavaa blogistinakin?! Meilläkin täällä on väki vähentynyt ja me vanhat, ainakin minä, jo toistan varmaan kovastikin itseäni. Uutta verta, minun mielestäni, olisi ihan hyvä saada? Uusia punnittuja ajatuksia ja uutta tekstiä. Mutta se on johtavien veljien asia päättää ? Tekisi mieleni kysyä :) (näin yksityisesti) kiinnostaisiko ja olisiko sinulla aikaa?

      Oli miten oli niin olet Jumalan lahja kommentteinesi. Siunattu sinä kun palasit!

      Mitä vielä tekstiisi ja sen loppuun tulee, niin usein mietin kuinka voi kestää taivaan Valtakunnassa kaiken sen ilon, kiitoksen ja riemun joka siellä pelastettuja odottaa? – No, eihän siellä enää, todellakaan, olla tässä ruumiissa, tässä savimajassa enää vaan aivan uudessa ja ehjässä!
      Ylistys, kiitos ja Kunnia kolmiyhteiselle Jumalalle!!
      Kiitos ja siunausta Katri!

      Liked by 1 henkilö

  4. Niin paljon on mahdollista saada lukea joka on meille hyödyksi ja rakennukseksi ja iloksi .Mistä etsivät entis ajan suuret Jumalan miehet kun ei ollut kirjoja niinkuin tänä päivänä. Yksi ihme on Johannes kastaja joka sai olla oppimassa Herralta erämaassa ja syöden heinä sirkkoja ja a metsän hunajaa ja kuitenkin oli korkeassa asemassa Herran taholta .Ja myös tämän päivän uskovat alkeissa oloissa Afrikassa saavat uskossa oppia myös Herran armon kautta ja tulla valaistukseksi köyhyydessä mutta hengessä rikas,kiitos ja siunausta,keijo

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos jälleen Keijo.
      Pyhä Henki on ollut alusta asti, jo ennenkuin mitään muuta, oli Isä, Poika ja Pyhä Henki. Maailman loppuun saakka ovat nämä ja mekin armosta saamme Pyhän Hengen sisimpäämme oppaaksi ja opettajaksi. Niin kuin saivat Pyhät ennen, eikö olekin ihmeellistä ja ihanaa.
      Mutta totta on että meillä on todella paljon hyviä hengellisiä kirjoja myöskin ja paras niistä Raamattu, Jumalan oma Sana. Kiitos Jumalalle! Jumalan Sana takaa meille iankkaikkisen osan Taivaan Valtakunnassa kun Sanan totisesti vastaanotamme. Ja niinhän me olemme saaneet sen ottaa.
      Siunausta sinullekin Keijo.

      Tykkää

  5. Tuulikki tuo mitä kirjoitat kommentissasi on koskettavaa.
    Olen itsekin ollut näiden rikan toisen silmästä poistajien kohteena usein.
    Ihmisen omavanhurskaus estää näkemästä omaa velkaansa Jumalan edessä ja niin voi huoletta sanoa toiselle mitä satuttavampia asioita. Näin olen sen omalla kohdallani kokenut.

    Mitä tulee Blogikirjoittamiseen, niin olen kuukausi sitten avannut oman blogin WordPress.com -tilisssä, missä ilmeisesti myös Blogitaivas on. Minä koen että
    olen niin paljon huonompi kirjoittaja, kuin esimerkiksi sinä ja Virpi. Olisi suuri
    kunnia olla kanssanne, mutta näinkin on hyvä, että otan oppia teistä mielelläni.

    Keiden kanssa mihin suuntaan, polku tänään avautuu,
    millä tavoin Isän tahto tänään meissä tapahtuu. On yksi mielivirsistäni.
    Olen tästä jo aivan otettu, että heikolle matkamiehelle kirjoitat näin.
    Kiitos suurelle rohkaisijalle, mitä olet minulle monella tavalla.

    Liked by 1 henkilö

    • Olisipa mukava päästä blogiasi lukemaan :) !
      Katri, kyllä meitä heikkojakin matkamiehiä tarvitaan. Vähän niinkuin tasoitukseksi ;) Onhan meitä Raamatussakin. Voi kuitenkin kysyä millä tavalla heikkoja?
      Oli miten oli, pääasia on perille pääsy ja sehän on kokonaan Jeesuksen armotyön ansiosta!

      Minä kun olen vähän vanhanaikainen ihminen niin olen ajatellut miksi Isä meidän rukous velkojen anteeksiantamisesta on muutettu toiseen, nykyiseen, muotoon? Minusta vanha oli parempi, sillä kaikenaikaa me velkaannumme ihmisen osassamme tahtomattammekin – ja meitä velotaan.

      Onneksi on Jeesus, joka kantoi meidän velkamme eikä niitä taivaassa enää lasketa. Kukaan ei ketään vikoile ei katso halveksien eikä karsaasti. Kaikki jotka siellä ovat tulevat kiittäen hyväksytyksi!
      Hieno virsi tuo ja koskettava jälleen, meillä on suuri aarre noissa mahtavissa virsissämme! Sanoitetut Hengessä ja totuudessa , kunpa sellaisina pysyisivätkin.
      Kun tämä on oma blogini voin kirjoitella kommenttejakin vähän pidemmästi :) . Tuli nimittäin mieleeni näistä sinun kommenteistasi vanha hengellinen laulu:

      ”Ei nöyrää lapsenmieltä vain sattumalta saa. Ei tuskatta voi Herra niin täysin pelastaa Ett´aina henki virrat sydäntä hallitsee. Ja sielu aatoksissaan Jeesusta katselee.

      Vaan sydäntä jos viiltää kun uhri vaaditaan. Kun kaikki oma, henki myös, alttiiksi annetaan. Niin suurempi on riemu, kun Herran käskystä On uhrattu ja saatu todistus häneltä.

      Jos jeremian lailla sä ahdistuksissa oot lohdutusta vailla, Niin katso murheista kuin Jaakobille vainen, on maasta nouseva, Tie kirkas, taivahainen sinulle uskossa.

      Mä murheen lainehilla nään kaaren ihanan. Väreissä hohtavissa taivaalla loistavan. Se lupaus on Herran, mi mulle opettaa Hän hyväkseni kerran murheenkin lopettaa.

      Ei tyyntä lapsen mieltä vain sattumalta saa. Ei tuskatta voi Herra niin täysin pelastaa. Vaan kautta kyynelvirran käy pyhityksen tie, niin että unelmamme vain Jeesuksehen vie.”

      ( laulu on vuodelta 1892.)

      Elämä täällä on usein laulun mukaista, mutta kiitos Jumalalle, Herramme antaa meille myöskin iloöljyä murheen sijaan ja ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan. Elämä on kovin vaihtelevaa mutta Jumala pitää kaiken joka tapauksessa hallinnassaan. Ei hätää.

      Me vaan opettelemme antamaan anteeksi niille jotka tuntevat että olemme heille jotakin velkaa! Niinkuin JUMALAKIN ON ANTEEKSIANTANUT MEIDÄN VELKAMME :)
      Tässä uskossa, toivossa ja rakkaudessa on hyvää ja turvallista elää! Kivuissakin.
      Jeesus kanssasi sisareni.

      Liked by 1 henkilö

  6. Aamuyöstä kirjoitin Blogin ja sitten luin kommenttisi.
    Mikä valtava liikutus tämä kommentti olikaan. Kaunista, niin kaunista.
    Saan niin paljon itselleni näistä kirjoituksistasi ja kommenteista, että
    aivan taivaan isää niistä tahtoo kiittää. Klikkaamalla tuota minun profiilia,
    pitäisi päästä minun Blogiini suoraan. Kuten nyt mainitsin en sinulle vedä
    vertoja, mutta tunnen että ajatusmaailmamme on samanlainen ja suuntainen.
    Koko netistä ei löydy sinun lämpöäsi muualta kirjoitettuna. Olet minulle rakas sisar.

    Liked by 1 henkilö

  7. Kiitos tästä aamun avauksesta. Yritän päästä blogiisi kunhan näistä päivän askareista selviän :) Olen kyllä kauhean huono näissä ”konehommissa”, mutta yritän ;) hyvää päivän jatkoa ja levollista viikonloppua! Pyhitetään pyhäpäivä, lepäsihän Maailman Luojakin, miksemme siis mekin.
    Maailma elää omaan tyyliinsä, mutta meidän ei tarvitse!

    Liked by 1 henkilö

  8. Joskus olen miettinyt, miksi tuttujen ihmisten sairaudet koskettavat ja muiden sairauksiin suhtautuu vain diagnooseina. Ehkä vain sairauden tuttava tietää.

    Viime viikolla lähiomaiseni sai diagnoosin parantumattomasta sairaudesta enkä huolinut lohdutuksesta, lukemisesta tai kirjoittamisesta. Kävellessäni kaupungilla katseeni osui yksinäisen auton rekkariin JOH-333. Se sopi siihen hetkeen kuin avain.

    Tykkää

    • Otan osaa läheisesi sairastumiseen. Voimme vain rukoilla Jumalaa, ja pyytää voimia sekä itsellemme että sairaalle ja jättää asian Jumalan armon ja rakkauden varaan. Hän tietää tulevaisuuden.
      Tässä maailmassa on niin paljon kärsimystä, ettei kukaan ihminen jaksa niitä kantaa, kun sairaus tulee lähelle siinäkin on jo kyllin.
      Voimia sinulle ja kaikille läheisillesi, Herra on lähellänne.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s