Tänä aamuna minulla oli suunnattoman ikävä Jumalaa! Kaipasin Häntä ja Sanaansa. Tunsin olevani kuin haudan partaalla, en ainoastaan fyysisesti, vaan myös hengellisesti. Ajattelin että kuolen ellei Jumala puhu minulle, Hänen on kohdattava minut! Minun täytyy saada kohdata Elävä Jeesus!
Tiesin ettei minusta itsestäni lähde mitään ja siksi etsin! Sieltä ja täältä ja olin kuin erämaan uuvuttama. Yhtään keidasta en enää tuntenut jaksavani hakea mutta En luovuttanut vaan vielä kerran, yhden kerran. Menin tutulle paikalle SROn sivulle ja hain, edes, päivän sanan.
Psalmi 52: 10-11. ” Mutta minä olen kuin viheriöivä oliivipuu Jumalan pyhäkössä. Alati minä luotan Jumalan armoon. Herra, minä kiitän sinua ikuisesti siitä mitä olet tehnyt. Minä luotan Sinun nimeesi, sillä Sinä olet hyvä omiasi kohtaan.!”
Lyhyessä opetuksessa sanotaan että on Jumalan ylistämistä, kun kaikista kokemisistamme vastoinkäymisistä huolimatta uskomme Jumalan yksinkertaisen lupauksen:” Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” (2.kor.12:9) Teksti jatkaa, ettei kaikkeen elämämme kipuun ja kärsimykseen tulla saamaan vastausta tässä elämässä ja siihen meidän on suostuttava. On olemassa niin monia käsittämättömiä elämänkohtaloita joihin olisi suorastaan synti vastata Jumalan puolesta! Ja, vaikka emme ihmisen osassamme voi tavoittaa Jumalan ajatuksia ja suunnitelmia, lohdutuksen tuo Raamatun vakuutus että kaikella kokemallamme on ihmistä suurempi selityksensä, joka on kerran avautuva niin että saamme vastauksen jokaiseen kysymykseemme.!
Tämä jo avasi hiukan sieluni umpisolmua. Sitten tuli tytär terveisineen sovittuun sunnuntai tapaamiseemme. Olemme usein, toisistamme tietämättä, samoissa tilanteissa, niin nytkin. Kumpikin kaipasi, ja oli kaivannut, saada kohdata ensirakkautensa Herran. Saada kokea ja tuntea Hänet ylösnousemusvoimassaan!
Ja niin tapahtui! ”Halleluja, kiitos Herran Suuren Voitonruhtinaan”! – Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, se ei ole itsestään selvyys. Pitää olla tarpeeksi suuri tarve, pidempi kuivuus ja aina vaan huonompi olo? On Saatava Kohdata Herra! – Alamme lukea Raamattua, kuuntelemme väkevää hengellistä musiikkia ja sitten rukoilemme – Ja Jumala Vastaa!
Hyvää lääkettä tulee jo psalmeista ensin.” Meidän Jumalamme on taivaassa. Kaiken, mitä hän tahtoo, Hän myös tekee – Herra siunaa niitä, jotka Häntä palvelevat, niin pieniä kuin suuria”! Ps.115 – 113 – 116 jne. Ja me rakastamme Herraa!!! Rukoillessamme Hän täyttää meidät kaikella ihmeellisellä hyvyydellään, rakkaudellaan, Armollaan, Uskolla ja Toivolla! Me uskallamme odottaa ihmettä, rukoilemme seurakuntamme puolesta, ja kaikesta, mistä Pyhä Henki meitä muistuttaa ja mistä Hänkin kanssamme rukoilee! Ja me saamme ylistää sillä Herra on avuttomien auttaja!
Minulla ei ole ollut sanoja puhuttavaksi, ei kirjoitettavaksi, kun ei ole ollut itsellenikään! Mutta aamulla herätessäni mielessäni oli ajatus ettei tule antaa sydämensä paatua! Ei tule antaa vihollisen vähätellä Jumalan tekoja, eikä Hänen tekoaan meissä! Eikä epäillä sitä kaikkein suurinta tekoa, jonka Hän teki Pojassaan koko maailman puolesta, ettei yksikään… Ja mitä Poika tekee koko tämänpuolisen elämämme ajan!
Nämä ajatukset johtivat heprealaiskirjeen lukemiseen, sitä ei voi itkemättä lukea, Se antaa kaiken, alkuluvuista lähtien. Korottaa ja kirkastaa totuuden ja totuus on Jeesus Kristus meidän edestämme ja puolestamme! Hän Joka Elää!
Herra Jumala totisesti pitää meistä huolen elämämme loppuun asti, tuntui miltä tuntui. Suuri Hän On. Käsittämätön armossa ja totuudessa!
Minäkin voin olla Hänessä kuin ”viheriöivä oliivipuu” vaikka minusta ei tuntuisi siltä, niin kuin ei tunnukaan, mutta se on Jumalan Sanaa uskottavaksi. Meidän Herramme On Uskollinen ikuisesti. Ikuisuudesta ikuisuuteen.
Joten:” Minä rakastan Herraa, sillä Hän Kuulee anomiseni äänen ja on kallistanut korvansa puoleeni. Siksi minä huudan Häntä avuksi kaikkina päivinäni – Minä Uskon siksi minä puhun, minä joka olin kovin ahdistettu – millä minä korvaan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan? Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä”! (R:ttu kansalle Ps. 116)
Totisesti Jumala puhuu tavalla ja toisella!
virsi 339 ”Halleluja kiitos Herran Suuren Voiton ruhtinaan!”
09/04/2018 18:33
Arvostan kovasti sitä, että kirjoitat niin rehellisesti oman sisäisen erämaan keskellä syntyneestä janosta ja siitä, miten pääsit lähteelle. Kirjoituksesi antaa toivoa meille muille erämaan näännyttämille.
Oma lähteen äärelle hapuilu on kyllä välillä melkoista sisäistä kamppailua, jonka kiteyttää hyvin tän laulun sanoitus:
TykkääLiked by 1 henkilö
09/04/2018 19:36
Sydämellinen kiitos!
Olipa todella koskettava, en ole ennen kuullutkaan?
Onko toivoa tässä kysytään? Aina on, kaikesta huolimatta, aivan kaikesta huolimatta.
On vain kysymys siitä keneen me uskomme ja luotamme.
Silti elämä usein on käsittämättömän vaikeaakin, voi olla koko elämäkin!
Mutta.
Juuri siksi me kaikki ihmiset tarvitsemme rehellisesti, aidosti ja myötäelävästi toisiamme ja ennen kaikkea sitä vaikeasti käsitettävää Armoa joka vain kaikkivaltiaalla Jumalalla on. Hänelle ei mikään ole mahdotonta ja Hän On Rakkaus ja Armo.
Kiitos vieläkin tästä, kuuntelen vielä monta kertaa!
Ole siunattu!
Nyt siirryn tuohon alemmaksi 🙂 !
TykkääTykkää
10/04/2018 22:13
Kiitos tästä videosta ja laulusta Saman tien juoksija, en ole tätä laulua ennen kuullutkaan, miten onkin jäänyt kuulematta. Monesti tulee kysyttyä onko enää toivoa, onko kaikki mennyttä ja niin vaikeaa on ymmärtää armoa. Tuulikki aloituksessaan kirjoittaa jälleen niin koskettavasti ja rehellisen avoimesti.
TykkääLiked by 1 henkilö
09/04/2018 18:55
Erämaan ja oman avuttomuuden keskellä voi onneksi kääntyä Jumalan puoleen:
Viimeisin voimin taas eteesi tuon pienen ihmisen särkyneen.
Minä huudan varjoista maan. Panen toivoni Vapahtajan.
TykkääLiked by 1 henkilö
09/04/2018 20:07
Olen aina tuntenut syvää sympatiaa Pekka Simojokea kohtaan hänen erikoisen elämänsä takia. Luin kirjan hänen elämästään jo aika kauan sitten ja itkin.
Itkin samalla itseäni koska samaistuin häneen siksi että hän joutui lähetystyöntekijöiden lapsena olemaan paljon erossa vanhemmistaan. Muistaakseni kävi koulua jossain sisäoppilaitoksessa? Tai sen tapaisessa. Sellaisissa minäkin olen ollut yhteensä viisi vuotta, joskin näiden koulujen välillä oli välillä katkojakin.
Minulla oli koti ja perhe, mutta vammaisena en juurikaan asunut kotona kuin väliaikaisesti. Siitä jäi syvä sammumaton ja sanoittamaton ikävä elämäni seuralaiseksi. – Muukalaisuus täällä maanpäällä. Mutta aivan pienestä pitäen minulla oli suhde Jeesukseen! Jeesus antoi lohtua, mutta ei poistanut koti ikävää.
Kun yli 44 vuotta sitten sain syntyä uudesti eli tulla valtavan sisäisen ja ulkoisen myllerryksen seurauksena elävään uskoon en enää ole lopullisesti tuntenut olevani muukalainen. Olen sitä aina jossain mitassa tässä maailmassa, mutta tiedän että minulla tulee olemaan todellinen ja ehjä koti, ikuinen ja pysyvä.
Koti jossa rakkaus ei lopu mutta surun ja kivun kyyneleet loppuvat. Jos siellä itketään se johtuu puhtaasta ilosta ja sydämen riemusta.! Siellä on kaikki se mitä täällä ei koskaan ollut.
Mutta ennen kaikkea usko on minulle sitä että Jeesus on kuollut puolestani ja lunastanut minut, pelastanut sanan koko merkityksessä ja on aina elämässäni läsnä Pyhässä Hengessä!
On vain minusta kiinni kuinka paljon Hänen kanssaan seurustelen.
Hän on uskollinen ja kun joskus herkkänä ja luovana ihmisenä alan kokea että olen kaukana hänestä tiedän lääkkeen. Hän kutsuu aina uudestaan, vetää puoleensa aina yhtä rakkaasti ja armollisesti ja on läsnä. Tulee siihen hetkeen jossa minä käännyn Hänen puoleensa, ei koskaan jätä tulematta, mutta me olemme vain ihmisiä, täydellisyys alkaa sitten kun olemme perillä.
Jumalan sana Raamattu on se kallis hunajan pisara jota lukemalla sielumme virvoittuvat ja saavat lohdutusta, viisautta ja opetusta. Jumala on läsnä Sanassa. Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta. Ei ole muuta tietä. Kiitos Jumalalle että hän rakastaa kaikkia ihmisiä ja myös kutsuu!
Kiitos sinusta! Herra siunatkoon ja varjelkoon sinua ja perhettäsi!
Jeesus ON Tie TOtuus ja Elämä!
TykkääTykkää
11/04/2018 17:29
Siunausta teille kaikille lukijoille ja kirjoittajille ja eletään voittajana vaikka monta kertaa näyttää päinvaistoin ja ahdistaa joka puolelta ,taas hetken päästä ilo taas pulpahtaa jostain esiin ja alamme olla kiitos mielessä ja ahdistusta me emme enää muista van Jumala rakkaus on peittänyt kärsimämme pahan Jeesuksen nimessä kiitos ja siunausta ,keijo södertälje
TykkääLiked by 1 henkilö
11/04/2018 19:52
Vuosia sitten Boanerges lauloi tätä laulua ja ehkäpä se sopii tähänkin nyt:
TykkääLiked by 1 henkilö
12/04/2018 07:49
KIITOS! Mun Jeesus elää, totisesti! Ei sanat riitä kertomaan kuinka suuri asia on että saamme uskoa Häneen, meillä on ikuinen toivo kaikesta hyvästä! Kaikki se mikä täällä on vaikeaa unohdetaan täysin ja saamme elää täysin uusina, terveinä ja menneistä vapaana!
Kirjoitukseni tarkoitus on ollut tuoda juuri tätä toivoa ja uskoa. JEESUS ELÄÄ! Kiitos tästä sanomasta!
Siunausta tähänkin päivääsi, ystävä!
TykkääTykkää