Aaamukahvilla ollessani ja tytärtä odotellessani laitoin radio Dein auki. Siellä kirsi Rostamo kertoi millä tavalla muualla kuin Suomessa vietetään joulua. Sitä ei vietetä aattona vaan Joulupäivänä, Ja että kun meillä ollaan hartaita ja totisia (perinteisesti) niin muualla toisin iloisissa jopa riehakkaissa tunnelmissa. No, makunsa kullakin ja mkäpä meilläkään enää olisi niin kuin ennen, vaikka minulla kyllä tuppaa olemaan.

Itse tuosta puheesta tuli mieleeni laulu Jouluilta:” Taivahalla syttyi juuri, tähti kirkas tähti suuri, josta viisaat itämaan riemastuivat aikoinaan…. viimeisessä säkeistössä muistetaan joulun päähenkilöä sanoin:” Seimen lasta muistakaamme koska taasen laulaa saamme: Joulu, joulu, joulu on, lasten juhla verraton”. Kaikki jotka sen osaavat muistavat sen melodialtaan reippaana.

Kun saan joulutervehdyksiä kirjallisina niissä pääsääntöisesti ei ole mitään kristillistä, itselläni päinvastoin.
Meillä lapsuukodissa oli tuo harras, vähän ehkä jännittäväkin ilmapiiri. Isä aina pukeutui jouluaaton illan päivälliselle tummaan pukuun ja meillä luettiin, pöydän ympärillä seisten, jouluevankeliumi. Kovin riehakas ei ilta ollut ja aamulla kirkkoon, jos mahdollista. Isä ainakin hän oli reipas kävelijä matka, vaikka pitkäkin, ei ollut hänelle este.

Mietin kuinkahan rauhallinen, tai ei, ihmisten joulunvietto nykyään on ja mistä se koostuu, onko seimen lapsella, aikuiseksi kasvaneella Kristuksella sijaa jouluajan ajatuksissa? Tiedän että ainakin jossakin on. Hurstin tarjoamalla joulujuhlalla Helsingin kaupungissa! Jumala häntä ja hänen vieraitaan siunatkoon!

Tästä pääsenkin sitten yhteen rakkaista vanhoista lauluista joita mielelläni vieläkin laukeskelen. Nimi on tuossa otsikossa.

Tätä ”Pyhäaamun rauhaa” toivon koko maailmaan! Kaikille jotka ehtivät kiireeltään ja aivan kaikille. Tätäkin laulua lauletaan vähän eri sanoin, sen takia laitan vaan pari säkeistöä, sen olennaisen kuitenkin. Tosin tämä ei ole vain varsinainen joululaulu vaan sitä lauletaan läpi vuoden ja ihana se on. Laulu on vuodelta 1900.
Tämän myötä hyvää jatkoa sinun jouluaikaasi ja senkin jälkeen kun arki koittaa.

” Pyhä aamun rauhaa Hiljaa huokaa maa. Kiire, melske tyyntyy, työmme taukoaa. Kuule juhlakellot kaukaa kuminoi. Herran temppelistä meille kutsu soi.
Herra juhlamieli sydämiimme luo, lepoa ja rauhaa sieluilemme suo. Anna meille voimaa Korkeudesta. että suloisesti voimme palvella”!

Psalmi 138 vanhan käännöksen mukaan, otsikolla: ”Ylistys Herralle, joka täyttää lupauksensa”!
Sydämellisin toivotuksin!