– ”Ja surullisen hahmon ritarit”, teki mieleni jatkaa tämän aamuista aihettani sillä kaksi Raamatun lausetta nousi mieleeni, jotka sitten hain ja luin. Sysäyksen aiheelle antoi kuitenkin Hassilan Juhan lyhyet sanat blogissaan jossa pääaiheena oli valaistu kirkko, niin ainakin sen näin.

Surullisen hahmon ritareista ehkä kuuluisin  julkisessa mediassa viime vuosina oli eräs mäkihyppääjä, joka keksi hauskoja mutta oivaltavia elämään liittyviä lauseita joita en tässä nyt kuitenkaan toista. Mutta sen sijaan joskus oli sanonta, jota vanhemmat ihmiset käyttivät:” Elämä opettaa” ja saattoivat lisätä ”vaikka hiljaa/hitaasti kävelemään”!

Mitkä ne raamatunlauseet sitten olivat? Ensimmäinen löytyy Johanneksen 14 luvusta kokonaisuutenakin, mutta 27 jakeessa Jeesus lupaa:” Rauhan minä jätän teille: minun rauhani, sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olkoon levoton älköönkä pelätkö”! Ja toinen Apt:26:14 Jossa Paavali todistaa kohtaamisestaan Jeesuksen kanssa ja kääntymyksestään. Tässä jakeessa Jeesus sanoo Paavalille kun he kirkkaassa valossa kaatuivat maahan:” Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs sinun on potkia tutkainta vastaan!”

Erikoisia kohtia, vai onko, kun perusaiheenani kuitenkin pitäisi olla mielen rauha jonka aikaansaaja on Elämä Kristuksessa ja Jumalan Sanaan uskomisessa. Kun ajattelen tuntemiani Jeesuksen seurassa kulkevia ihmisiä ja heidän viimeaikaisia kokemuksiaan jotka ovat kovin raskaita, mutta joihin he suhtautuvat JO tyynesti, niin herää kysymys: Miten niin JO? No kun ovat uskoneet Jumalaan ja Hänen Poikaansa ja siihen sanaan joka kirjoitettu on!

Mitä ihminen kaipaakaan eniten silloin kun elämä koettelee ja heittelee niin rajusti, ettei jaksaisi edes asiaa ajatella ja mihin ei ole varautunutkaan. Mikä on se kunkin henkilökohtainen tapa saada rauha yllättävissä tai vaikkapa toistuvissakin vaikeuksissaan? Miten säilyttää mielentyyneys ja usko?

Rauha! Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Kuinka se saavutetaan, kokemuksenko myötä?

Minua siunaa Juhan teksteissä että hän lähtee ulos, hakemaan kohteita joita kuvaa! Jumalan ihana luonto ja ihmisten saavutukset mm. kaikessa kauniissa, kuten rakennuksissa jne. Minulle se todistaa että Jumalan ihmisillä on Lähde joka vie hänet rauhan, sopusoinnun ja tyyneyden äärelle, tavalla ja toisella, mikkä se sitten kunkin kohdalla, Jumalan Armosta ,onkaan!

Raamatunlause sanoo myös ja kehoittaa, Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi! Luojamme, Kaikkivaltias Jumala rakastaa luomaansa  ihmistä, niin voisimmeko siten myös hyväksyä tyynesti sen että.  Kaikista heikkouksistamme yms. joita ihmisyydessä edustamme, voisimme siis oikeasti oppia rakastamaan itseämmekin ja hyväksymään sitä kautta sen elämänosan jonka Hyvä Jumala on meille uskonut. SIIS uskonut.

Rakastaa sitä, jota Jumalakin niin rakastaa, että antoi ainoan Poikansa! Rakastaa niin, että antaa Jumalan hoitaa itseään sillä kaikkein parhaimmalla ja täydellisimmällä tavalla, joka siitä tyyneydestä ja rauhasta kumpuaa että saa luottaa olevansa Jumalan lapsi, sellaisena kuin on. Luottaa kaikissa koettelemuksissaankin että Isä Taivaassa Tietää ja Valvoo kaikkea!

Minä uskon, että meillä kaikilla on jokin Jumalallinen ulottuvuus josta meihin vuotaa rauha ja tyyneys. Jokin joka luo tilaisuuden olla itsensä kanssa rauhoittuakseen ja antaakseen itselleen luvan tutustua itseensä ja huomata kuinka Hyvä Herramme on ja millainen tyyneys on mahdollista saavuttaa rakkauden ilmapiirissä. Kun, ja jos uskaltaa tämän kokea itsessään, täydellistyy myös lähimmäisensä rakastaminen. Kaiken alkulähteenä Jumalan Rakkaus Hänen Pojassaan ja Pyhässä Hengessä jossa me olemme hyväksytyt sellaisina kuin olemmekin.

Aikamoinen aihe? Opetanko itseäni vai onko tällä jokin tarkoitus? Ei voi oikeastaan koskaan tietää, mutta ei voi jättää kirjoittamattakaan kun voimakkaasti kokee aiheen polttavan sisimmässään. Joka tapauksessa kun aihe syntyi kuulin samassa laulettavan tuon ”Hyvyyden Voiman”.

”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan. Yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme. Hän Itse meille rauhan valmistaa.
Suo Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus rauha tuo!
Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kansssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin!”

Totisesti. Hän on meidän Kanssamme! Kiitos Pyhälle ja Kaikkivaltialle Isälle, Pojalla ja Pyhälle Hengelle!
Siunausta sinulle joka tämän ehkä luet!