Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Tässä ja nyt

Jätä kommentti

Syysilta hämärtyy ja vasta joitakin hetkiä sitten kultainen aurinko kultasi myöskin pihlajapuuni kellertävät lehdet. Kuinka kaunista taas onkaan, kaikesta huolimatta!

Kuitenkin takana enemmän kuin 7 kuukauden karanteeni. Vain yksi vakituinen avustaja yhtenä päivänä viikossa ja muina päivinä vaihtuvat. Juuri ollut kahden viikon liemi kuuri, yksi yö ja 2 päivää sairaalassa ja tutkimus joka otti koville. Pahinta en geenivirheestämme tässä suvussa, huolimatta vielä usko.

Ja nyt kokemus ennen auringonlaskua levätessäni sängylläni ja katsellessani kultaista taivasta. Oli kuin enkelin siipi olisi pyyhkäissyt sisintäni ja tunsin rakkauden lempeän kosketuksen. Se yllätti ja teki oloni taivaalliseksi ja araksi. Kuinka ihmeellinen Jumalan Henki onkaan! Siitäkin huolimatta etten ole päässyt vielä kehoni ja lääkitysteni kanssa sopuun. Kaikki tuntuu olevan sekaisin ja väsymys kiristaa otettaan.

Ja kuitenkin olen kuin nostettu tästä todellisuudesta johonkin ihmeelliseen atmosfääriin, liekö taivaan ja maan välitilaan? En aivan maassa, mutta en taivaassakaan. Taivaassa sen sijaan on paras ja pitkä aikäisin ystäväni, jonka lähtö tuli aika yllättäen jo keväällä, vaikka hän olikin kovin iäkäs ja monisairas. Mietin, missä kuolleet ovat odottaessaan uskovina ylösnousemistaan sitten kun sen aika tulee?

– Mielessäni on ollut nuoruuteni runo nyt kun korona kurittaa ja yksi läheinen ihminen on taas poistunut tilaan johon en saa yhteyttä. Uskon kuitenkin että tapaamme vielä niissä suurissa häissä johon olemme saaneet kutsun jo täällä ajassa. On mielessäni myöskin Jeesuksen maanpäällisiä sanoja joista vaikkapa Luukkaan 11 luku jakeet 25-28 mikseipä 30 asti. Koska niin on ettemme tässä ajassa pääsee taakoistamme kokonaan eroon, vaikka tahtoisimme.

SE runo joka on mielessäni tänään, alkaisi sanoin:” Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, /yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavan luulet ihmisen, kaltaises – vierasta lämmititkin!” …jne. Tällä se V.A Koskenniemeltä löytyy.

Mutta hänen suuressa ja raskaassa teoksessaan ”Kootut Runot”on seuraavalla sivulla vähän vähemmän tunnettu runo jolla ei myöskään ole nimeä, mutta sen alku on näin: ” Hiljaisuudesta saavuimme, hiljaisuutehen käymme. Pauhina maailman, ei kodiksemme se voi muutua, outoina käymme sen kesken ja ihmisten kesken”. jne…Melankolisiahan hänen runonsa ovat, mutta on niissä jonkinlainen sanoma kuitenkin. Ainakin niille jotka eivät vielä paremmasta tiedä.

Mutta ei sen parhaan vertaista, joka ainoana osaa, ja voi lohduttaa jokaisen sydämen syvintä myöten! Jumalan ihana ja ihmeellinen Sana! Vailla vertaa. Minulla on auki tuttu psalmi ”Pelastuneen kiitosvirsi” ps.30. ”MINÄ YLISTÄN SINUA; HERRA, sillä Sinä pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta… Herra, Sinä nostit minun sieluni tuonelasta, Sinä Herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta..”

Niin sellainen on meidän ihmeellinen Herramme, niin paljon enemmän kuin mikään, tai kukaan!!! Hän myöskin on Luomakunnan Herra! Luomakunnan jota minä saan ihailla ikkunastani taivaan pilviä myöten, ja kultaisen auringon kullatessa ”voimapuuni” kellankultaiset lehdet! Ja vielä hän antaa rakkautensa lämmön pyyhkäistä kärsivän kehoni yllä niin, että se aukaisee sieluni vesivirrat ja minä saan kiittää Vapahtajaani! Kiitoksin kiittää! Ja ennenkaikkea Luottaa Häneen ja lupauksiinsa!

Ja vielä Paavalin kirje efesolaisille, ihana. Vanhan käännöksen alussa on opastus ja sen laitan tähän, jokainen voi sitten tykönään lukea koko kirjeen kaikessa rauhassaan! ” Apostoli toivottaa lukijoilleen Armoa ja Rauhaa, ylistää Jumalaa, joka on Kristuksessa meidät siunannut, niin kuin hän on meidät hänessä valinnut ja ottanut lapsikseen, yhdistääkseen kaikki hänessä yhdeksi. Kiittää Jumalaa heidän (efesolaisten) uskostaan ja rakkaudestaan ja rukoilee heille yhä enemmän valoa näkemään kuinka suuri heidän toivomansa perinnön kirkkaus on. Ja kuinka ylenpalttinen Jumalan voima, Hänen, joka herätti Kristuksen kuolleista ja korotti hänet oikealle puolellensa”!

Tämäkin kirje on myös meille! Kiitos Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle!

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.