Ensimmäinen yö mökissä on takana. Sisko ja sen veli l. minä tuijotamme Himoksen sumussa olevia laskettelurinteitä. Pohdin ääneen pitäisikö noudattaa perinteitä ja käydä juoksemassa huipulle oleva tie ylös aamulenkkinä mutta sitten totean että homma menisi pakonomaiseksi suorittamiseksi. Keho ei kaipaa juuri nyt niin rajua liikettä ja herättelyä, joten tyydyn tuijottelemaan kaunista maisemaa. Siskon pojat tuhisevat mökin parvella ihan täydessä unessa ja siskonmies kääntää aamun kunniaksi vielä kylkeä. Oma siippani ryömii sängystä suoraan suihkuun sillä mökin ilmanvaihto oli jäänyt pois päältä ja pieni huone muistutti yöllä lähinnä saunaa.

Nautin kun minnekkään ei ole kiire.

Eilen illalla avajaisissa Kankkusen Suvi, Kesätapahtuman johtaja kutsui meitä kuulijoita Jeesuksen luo, antamaan Hänelle mahdollisuuden päästä tutuksi meidän kanssamme. Hän avasi meille kuvan Sakkeuksesta joka taustastaan huolimatta tai juuri sen takia halusi nähdä Jeesuksen. Pieni mies juoksee oman henkensäkin uhalla kaupungin ulkopuolella oleva metsäviikuna puun luo ja kiipeää odottamaan Jeesusta. Ja Jeesus ilman mitään ylimääräisiä ihmettelyjä pysähtyy puun juurelle ja puhuttelee Sakkeusta ja kutsuu itsensä tuon kansanpetturin luon syömään. Iloissaan saamastaan kunniasta ja hyväksynnästä Sakkeus lähtee välittömästi valmistelemaan ateriaa.

Sakkeus ei tee vain parannusta vaan koko hänen elämänsä kokee täydellisen muutoksen. Se vaikuttaa siihen miten hän katsoo maailmaa ja itseään. Ateriayhteys, intiimi yhteys Jumalan pojan kanssa muuttaa ihmisen. Syntyy yhteys joka säteilee myös ulospäin, ympärillä olevaan yhteisöön, syntyy dynaamista toimintaa. Sakkeus luopuu vääryydellä hankkimastaan omaisuudesta ja vieläpä korvausten kera.

Jeesuksen läsnäolo ei jätä ketään kylmäksi vaan se synnyttää aina jotain. Siksi Suvi kutsui meitä kuulijoita tulemaan lähemmäksi Jeesusta, vastaamaan Jeesuksen kutsuun ja aterioimaan hänen kanssaan. Tuntemaan syvemmin Jeesuksen läsnäolo.

Meillä luterilaislla on usein ongemana ajatella asioita liian rationaalisesti, emmekä huomaa Jeesusta, joka haluaisi olla lähellämme. Me kyllä luemme raamatusta, että Jeesus elää, mutta emme silti uskalla kohdata häntä tunteen tasolla. Emme päästä häntä iholle vaan luotamme siihen, että elämme ns. oikein ja uskomme oikein. Emme kuule Jeesuksen kutsua raamatun lehdiltä kun hän sanoo, ”Tule alas Tapio, minä tulen tänään luoksesi ja aterioin kanssasi”