Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

New Wine kesätapahtuma ohi ja arki edessä.

2 kommenttia

Mitä jäi käteen? Ei mitään! Käteni ovat täysin tyhjät. Ne ovat valmiit tekemään sen mitä Jumala eteeni tuo!

Mistä on oikein kyse? Eikö noin monen päivän opetuksista ja istumisista pitäisi jäädä hurjasti tarjottavaa ja jaettavaa?

Jaettavaa on kyllä, sitä on kokonaisen valtakunnallisen verran. Mutta se miten ja koska mitäkin jakaa ei ole enää minun käsissäni. Olen antanut käteni, sydämeni ja mieleni Jeesuksen käyttöön. Käteeni lasketaan Jumalan valtakunnan aarteita jaettavaksi.

Se merkitsee myös sitä että myös arkeni on hänen käytössään. Vaikka kesäjuhla loppui, juhlat eivät ole silti ohi ja seikkailu on vasta aluillaan. Himokselta lähti toistatuhatta seikkailijaa ympäri Suomen valmiina kuuntelemaan mitä Jumala tahtoo heidän tekevän.

Luvassa on paljon noloja tilanteita ja sydämen tykytyksiä mutta myös pilkahduksia Jumalan valtakunnasta.

Yksi tärkeimmistä asioista jonka ymmärsin ja opin tällä matkalla on se, että meidän on viivyttävä Jumalan kasvojen edessä, hänen läsnäolossaan. Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä miten Jumala tahtoo ihmisen lähelleen. Mutta ymmärrykseni siitä on ollut ehkä ohut tai vajavainen, en tiedä. Ehkä se, että suhteeni Jeesukseen on tullut läheisemmäksi vaikuttaa asiaan.

Merkittävää on se että ymmärtää sen, että Jeesus oli todellakin ihminen, Hän tyhjensi itsestään kaiken Jumaluuden, jolloin hänkin oli täysin Pyhän Hengen varassa toimiessaan.

Johanneksen evankeliumissa 14 luvussa sanotaan seuraavaa:

10. Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.
11. Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.
12. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
13. ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.
14. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.
15. Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.
16. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
17. totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
18. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.

Omalla kohdallani se merkitsee sitä, että minusta väistyy kaikki se vanha, jotta Jumala voisi täyttää minut uudelleen ja uudistaa minut. Vain näin voin kuulla hänen äänensä. Ehkä se kuuleminen on vajavaista, mutta se riski minun on otettava. Suurinta kaikessa on, että Jumala on isä, Abba. Siksi en pelkää häntä. Hän tahtoo osoittaa rakkauttaan kauttani, ei heittää kiviä. Jumala ei lähetä vihapostia.

New Wine on opetanut minulle mitä merkitsee ylistäminen. Se ei ole musalla fiilistelyä vaan Jumalan läsnäoloon tulemista ja olemista. Se nostaa mieleni ja sydämeni Jumalan luo.Ylistäessäni saan osoittaa kunnioitusta ja kiitosta hänelle. Se vahvistaa uskoani. Voisin verrata ylistämistä hissiin joka vie minut ylös, sinne minne tahdon. Ja koska olen psykofyysinen kokonaisuus tahdon ylistää koko kehollani ja mielelläni. Ja tarvitseeko siihen musiikkia, en ole varma mutta itse voin ylistää koska vain ja missä vain. Vaikkapa kuunnellen musiikkia ja mukana laulaen tiskikonetta täyttäessäni tai juostessa kauniissa maisemassa. Tärkeintä on se että keskityn vain Jeesukseen.

Voi, mikä riemu,
kun jälleen yhdessä vietämme juhlaa
soi kiitos korkeuksiin.
Voi, mikä riemu,
kun itse Jumala toivoaan tuhlaa
taas meihin toivottomiin.
Voi, mikä riemu,
kun synnit anteeksi annettiin.
-P.Simojoki-

Mainokset

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

2 thoughts on “New Wine kesätapahtuma ohi ja arki edessä.

  1. ”Himokselta lähti toistatuhatta seikkailijaa ympäri Suomen valmiina kuuntelemaan mitä Jumala tahtoo heidän tekevän.
    Luvassa on paljon noloja tilanteita ja sydämen tykytyksiä mutta myös pilkahduksia Jumalan valtakunnasta.”

    Just noin se menee!

    Valitettavasti noi nolot tilanteet ja sydämentykytykset tarvitaan, jotta joskus ees tulis pilkahduksia Valtakunnasta. Ja koska kukaan meistä kristityistä ei useinkaan halua noita nolouksia eikä sydämentykytyksiä, niin siinä jää Valtakunnat pilkahdukset tyystin tulematta.

    Siunausta sulle ja kiitos kirjoituksesta! Koitetaan uskaltaa seikkailla Jumalan asioilla!

    Tykkää

  2. Aika hassua. Suunnittelin matkalla NW.een, että hauska olisi nähdä kasvotusten teitä blogikirjoittajia. Sittenpä väsähdin jo ensimmäisen hihastanykäisyn jälkeen, kun ympärillä oli niin paljon kaikkea muuta. Kasvotusten saimme kaikki kuitenkin olla Taivaan Isän kanssa, jonka kasvojen edessä oleminen onkin niin huikea juttu, ettei pieni ihminen voi sitä käsittää kokonaisuudessaan.

    Isän edessä oleminen jätti jäljen sydämessään iloita kaikesta juhlaväestä pohjoisesta Muoniosta eteläiseen Hankoon. Jokaisen sydämeen jäi liekki Isän rakkaudesta. Kenellä milläkin intensiteetillä, mutta rukoilen että me kaikki tahoillamme ja tavallamme jaksamme muistaa, että Isä ei koskaan suitsevaa liekkiä sammuta. Käännetään kasvot tuuleen ja annetaan hyvyyden voiman elää.

    Kiitos kirjoituksista ja siunauksia toivotellaan täältäkin suunnasta!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s