Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Seurakunta on Jumalan persona

4 kommenttia

KirkkonaamioSeurakunta edustaa Jumalaa maan päällä. ”Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää,” sanoo Paavali. Kristus täyttää kaiken kaikessa, ja seurakunta on tämän kaiken täyttäjän kroppa. Kädet, jalat, suu ja nenä.

Tänään kaverini opetti seurakunnan roolista Turun Kotikirkolla. Hän viittasi Lutheriin, jonka väitetään sanoneen, että seurakunta on Jumalan naamari. Hetken mieleni pisti hanttiin. Kuka nyt menee ja minkä naamarin taakse piiloon? Miksi Jumalan tai seurakunnan pitäisi naamioitua.

Sitten päässäni alkoi raksuttaa. Lutherin aikaan oppineilla ihmisillä antiikin tuntemus kuului yleissivistykseen. Lutherkin luultavasti hallitsi antiikin draamat huomattavasti paremmin kuin nykyihminen. Antiikin teattereiden lavoillehan Martti, vanha veijari, varmasti viittasi vertauksellaan. Teattereiden logoissa on yhäkin usein pari naamaria, toinen on naama hymyssä, toinen väärinpäin mutkalla. Kaikilla näyttelijöillä oli antiikin aikaan naamari kasvoillaan, se kuului asiaan.

Naamareilla on meidän problematiikkaamme avartava nimi. Teatterinaamarin nimi on persona. Kun seurakunta siis on Jumalan naamari, seurakunta on jumalan perso(o)na.

Minkälaisen persoonan seurakunta ottaa edustaessaan Jumalaa täällä ajassa? Jumala on Jumala, sama eilen, tänään ja tulevaisuudessa. Mutta seurakuntia on erilaisia. Millaisen personan on ottanut kasvoilleen Suomen evankelis-luterilainen kirkko? Tai paikallinen helluntaiseurakunta? Tai mikä tahansa suuri kirkko tai pieni seurakunta missä tahansa maailman kolkassa?

Persoona paljastuu pitkälti seurakunnan toimista ja asenteista.
Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.”
Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.”

Millainen persona Jumalan kasvoilla on teidän seurakuntanne?

Mainokset

4 thoughts on “Seurakunta on Jumalan persona

  1. Harvoin, jos koskaan seurakunnan persona on identtinen Jumalan kanssa. Ei edes silloin, kun se sanoo julistavansa Jumalaa ja Hänen Sanaansa ja/tai Hänen tekojaan. Salattu Jumala kätkeytyy useimmiten personan taakse. Onpa joskus varmaan niinkin, ettei personan takaa paljastu mitään.

    Tykkää

    • Niilo, tätä on jännä asia, kun sitä tarkastelee personan milloin miltäkin puolelta.
      Ihminen varmaan aina näkee Jumalan jonkinlaisen maskin läpi, usein se maski on seurakunta, toisinaan vaikka omat haavet ja ennakkoluulot.
      Jumala taas varmastikin näkee yli, ohi, ympäri ja läpi personankin, mutta mitä hän mahtaa ajatella eri personistaan.
      Mielenkiintoinen ja ajankohtainen on ajatuksesi siitä, että persona on lipsahtanut kokonaan pois paikaltaan.

      Tykkää

  2. Niinpä, juha. Ei tämä asia mitenkään niin yksioikoinen ole niinkuin lyhyestä kommentistani voisi ymmärtää. Jonkinlaisen maskin läpi ihminen Jumalan näkee monestakin näkökulmasta ja myös seurakunta voi olla jäsenelleen jonkinlainen maski. Jumalalle ei ole maskeja – eikä Hänen kolmiyhteisyydellään.

    Tykkää

  3. Mahtava peukalonpaikka ja makeaakin makeampaa tuotosta paikan ”löytäneellä”.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s