Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Elämä, ihmisen kokemuksia Jumalasta

5 kommenttia

Syksyinen, sateinen pururata vaihtui pimeäksi poluksi metsässä. Tunnin olin juossut ja rukoillut, Etsinyt jotain selvyyttä itseeni. Miten mennä eteenpäin elämässäni. Yhtä`äkkiä silmissäni on kuva apostoli Paavalista ja fariseus Saulista, Saman miehen kaksi persoonaa taistelivat minussa. Kyyneleet sekoittuivat sadeveteen, kun Jeesus valitsi minut samalla tavalla kun hän valitsi Paavalin. Tajusin että minun oli tehtävä parannusta ja pyydettävä anteeksi. Ahdistuksen kyyneleet vaihtuivat helpotuksen itkuun.

Istun sukulaismiehen vieressä. Kieleni on kankea ja sanat takertuvat kurkkuun. On vaikea tunnustaa ja pyytää anteeksi. Lopulta itkemme yhdessä. Hän liikuttuneena anteeksipyynnöstä ja minä anteeksiannosta. Molemmat armosta, jonka olimme molemmat saaneet osaksemme.

Heräsin omaan huutooni, Olin riemuissani, kun Pyhä Henki oli täyttänyt minut ja temmannut mieleni, sieluni ja henkeni ylös. Kaikki murheeni ja väsymys olivat poissa. Istuin kuitenkin omassa vuoteessani ja Slummi jossa olin rukoillut kahdentoista muun muusikon kanssa oli kadonnut. Oikeastaan hyvä niin, koska en osannut soittaa soitinta, joka oli ollut sylissäni. Huojennuin, kun vaimoni ei ollut herännyt ja onnellisena painoin pääni tyynyyn.

Ylistin tuhannen muun ihmisen kanssa kädet kohotettuina, mutta olin silti yksin Herrani kanssa.  Näin silmissäni kuinka hän ratsasti aasinvarsalla minua vastaan ja kohotti oman kätensä tervehdykseen nähdessään minut ihmisjoukossa. Myöhemmin, rukouspalvelun jälkeen, tunsin kun joku istui vierelleni ja käännähdettyäni katsomaan tyhjää istuinta tokaisin vaistomaisesti ”Terve, Jeesus”

IMG_0005Jumala pyöritteli savea kädessään ja mietti miltä Tapsa voisi näyttää. Hän maisteli suussaan nimeä ja muisteli millaisia olivat esi-isät olleet. Hän naureskeli mielessään uhoaville härmäläisille jotka tavallisesti polvistuivat nöyrinä rukoukseen  vasta yksin ollessaan. Tämä tapaus tulisi olemaan erilainen. Kovin tuntuu olevan savi eloisaa ja juoksevaa, Sitkeää mutta herkkää, hienojakoista savea. Vähän näkyy olevan epäpuhtauksia joukossa mutta kyllä ne puhdistuvat, kunhan  ensin  murtuu niistä kohdin.

Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.

Mainokset

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

5 thoughts on “Elämä, ihmisen kokemuksia Jumalasta

  1. Hyväähän se yritti Jumala tehdä, mutta priimaa taas pukkasi tulemaan.

    Tykkää

  2. Astia moneen käyttöön tuli ja Kristksen kirkkaus loistaa siellä,missä tarvitaan.

    Tykkää

  3. Riipaisevan hienosti kirjoitettu….riisuttu ja puettu juhlavaatteisiin!

    Tykkää

  4. Sydämestäni yhdyn edellisiin kommentteihin! Olet tärkeä täällä, niin kuin sielläkin missä milloinkin vaikutat. Olet rohkea ja herkkä. Sinusta on niin helppo pitää avoimmuutesi tähden:) – ja muutenkin.
    Siivoilin kirjoituspöytäni laatikoita, löysin kirjoittamasi runon, ilmeisesti K24 ajoilta? Se on niin sinua! Se alkaa:
    ” Jokainen sanani tarttuu vasaraan ja lyö. Jokainen tekoni iskee koloa kallioon”……jne. Lienetkö kirjoittanut sen pääsiäiseen liittyen tai sitten samoin kuin tämän tässä, jonkin kokemuksesi, unesi tms. vaikutuksen perusteella.

    Olen aika huonosti runosi käsin muistiin kirjoittanut, mutta se loppuu näin:
    ”Nyt olen tässä, leipä ja viini kädessäni. Syön elämän leivän ja nautin liittoni maljan, jotka minulle ojennat. Huomenna, ihan varmasti tartun ristiin ja seuraan taas sinua.”

    Kiitos tästä ja kaikesta tähän astisesta! Jeesus kanssasi ❤

    Tykkää

  5. Tapsa, loistava teksti! Hienot ajatukset ja hienoja palasia elämästä.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s