Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Joskus on pakko uskaltaa

2 kommenttia

Aamulla herätessäni soi eräs vanha hengellinen laulu (jälleen) mielessäni. Kaivoin kirjan pöytälaatikostani siinä hämärissä ja ajattelin katsoa vieläkö se laulu siellä oli. Olihan se, mutta yrittäessäni sytyttää pöytälamppuun valoa, lamppu ei syttynyt. No, annoin olla. Noustessani vähän myöhemmin ylös ajattelin laulua mutta aloin sitten aamutoimille. Pari raamatunlausettakin tuli siinä mieleeni, mutta unohdin ne päivän mittaan. Mitäpä yhdestä laulusta kun se herätyslauluna lienee jo aikansa elänyt, niin  kuin kaikki muukin entinen. Avasin, tapani mukaan radio Dein siinä kahvitellessani, ja vähän hätkähdin kun kuulin vanhanaikaista opetusta herätyksestä ja sen tarpeellisuudesta. No, ei siinäkään taas mitään, mutta kummasti päivän mittaan tuli sieltä ja täältä ”todistusta” herätyksen , siis vanhanaikaisen, tiimoilta. Kävin pitkästä aikaa myös K24 ja mitäpä luinkaan. Juuri siitä mistä Ilkka nyt kirjoittaa – ja kommentoinkin.

Tässä välissä olen joutunut tekemään maanantaiksi raporttia vammaispalveluun omasta avuntarpeestani päivä päivältä ja tunti tunnilta 2 viikon ajalta. Se on tehokkaasti vienyt vanhanaikaiset ajatukseni mennessään ja tunnen oloni täysin tyhjäksi ja mitättömäksi. Ajattelin piristää itseäni katsomalla onko blogitaivaalla mitään uutta ja innostavaa. Ja kuinka ollakaan siellä on. !

Palaan aamuiseen lauluun ja ajattelen että yritän vielä saada kiinni siitä mitä aikaisemmin ajattelin. En saa, mutta sen laulun sanat ovat edessäni. Niitä lukiessani en voi olla muistelematta 41 vuotta sitten ollutta ensirakkauteni aikaa. Rakkauteni palon kohteena Jeesus!! Nyt taas itkupilliä itkettää. –  Voi kuinka rakas Hän minulle olikaan! Kuinka rakasta, ihmeellistä ja korvaamatonta oli kaikki mikä Häneen liittyi. Muistan millainen olin ennen, olin hurskas ja hyvätapainen, mutta en ymmärtänyt yhtään mitä on olla uskossa. Uskovainen olin, mutta en uskossa. Onnekseni ja siunauksekseni Jumala tekee ihmeitä vailla määrää. Ilman yhtäkään ihmistä Hän voi herättää ihmisen ”synnin unesta” uuteen elämään. Hän voi myös johdattaa mitään tietämättömän ja ymmärtämättömän oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan ja opettaa kuinka tulee sellaiseen mielenmuutokseen jossa on pakko kääntyä ja tehdä täysi suunnan muutos. Kuinka rakkaaksi minulle tulivatkaan hengelliset laulut ja herätyskokoukset. Ei voi sanoin kuvailla millä tunteella ne elin.

Voi tätä aikaa. Raamatussakin on monta Voi huutoa. – Voiko Jumalan Sana olla koskaan ”entistä/vanhanaikaista/aikansa elänyttä? Ei Voi! Ei, vaikka muuta todistettaisi kuinka. Kuinka iloinen olenkaan tästä meidän taivasblogistammekin. Täällä me vielä saamme ja voimme puhua; kirjoittaa sitä sydämen kieltä joka laulaa ylistystä ja kiitosta Jumalalle. Mikä myös on hyvää täällä, ettei meidän tarvitse riidellä vaikka ajattelemmekin ja koemme kukin yksilöllisesti näin ihmeellisessä asiassa kuin usko Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen on! Onkohan yllämme siunaus :) ? Voi olla, koska toivomme ja rukoilemme toisillemme siunausta, varmaan jokainen, omissa kodeissammekin. En osaa sanoa tuliko tässä nyt se minkä olisi pitänyt tulla, mutta ehkä nuo laulun sanat kertonevat jotain siitä mielenmuutoksen mahdollisuudesta, joka johtaa ihmisen Jumalan kalleimman aarteen, Jeesuksen tuntemiseen ja Sanan äärelle. Muistan kyllä miten tuomitsevalta minustakin, ennen heräämistäni, parannukseen kehottamiset jne. vaikuttivat, torjuin ne kerta kaikkiaan. Mutta varoitukset ja kutsut, ovat Jumalan rakkautta, todellakin kaikkein suurinta rakkautta mitä maailman kaikkeudessa voi olla! Aivan siis menneeseen tapaan, Sinä rakas ihminen, joka kenties et vielä ole lähtenyt seuraamaan Jeesusta, tee se nyt :) ! Kuolemattoman sielusi ja iankaikkisen autuutesi tähden.

Jeesus keskellämme kulkee, niin kuin aina ennenkin.  Moni sydämensä sulkee, niinkö teet nyt sinäkin. Kulkee Kuningas nyt tiellä, tervehditkö riemulla? Sydäntäsi älä kiellä, kruunaa Hänet palmuilla.
Kulkee pyhä voittosaatto, tiellä taivaan vaeltaa. Nythän on jo juhlan aatto, määränpää jo kangastaa. Kulkee kuningas nyt…
Päivä etsikon on tänään, kenties päivä viimeinen, siksi kuule hänen ääntään, sullekin on armoinen. Kulkee Kuningas nyt…
Hetki koittaa Herra saapuu, juhla portit aukeaa. Kaikkein polvet maahan taipuu, kaikki laulaa kunniaa. Kulkee kuningas nyt tiellä. Tervehditkö riemulla? Sydäntäsi älä kiellä. Kruunaa Hänet palmuilla.

”Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle: ”Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi”. Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan. Niin Jeesus sanoi hänestä:” Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle….sillä ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on” (Luuk. 19:5-)

Maksettu on velkani mun. Ylistys olkoon Ristiinnaulitun. Henkesi on voimani mun. Ylistys olkoon Ristiinnaulitun. Luonasi on kotini mun. Ylistys olkoon Ristiinnaulitun.”

Mainokset

2 thoughts on “Joskus on pakko uskaltaa

  1. Tuulikki, heräsit mielessäsi laulun sanat – ajattele, rukoilit hengessä ja totuudessa nukkuessasikin :). Päiväsi toi tullessaan kaikenlaista, turhautumistakin, mutta tämän tekstisi lopussa soi jälleen Kunnia Jumalalle. Ikiaikojen Jumalalle.

    Tykkää

  2. Niin, Virpi :) eikö olekin ihmeellistä kuinka hyvä Herra meillä on!

    Turhautumista todellakin. Sitä on nyt ollut jo pitkään. Viimeisin juttu tämä avuntarpeeni tunti tunnilta kirjaaminen ja vain sen vuoksi että säästösyistä avustajatunteja vähennetään. Juuri nyt vaan on tämä paha tilanne tuon, ehkä neurologisen ongelman kanssa.
    Ehkäpä tämänkin takia sain kerrotun aamuherätyksen ja sitten päivän mittaan useita rohkaisuja ottaa kokemus Jumalan hyvän tahdon ilmaisuna.

    Vaikka kirjoitin rakkaudestani Jeesukseen menneessä muodossa niin rakastan Häntä yhä, ylistykseen asti. Eikä tämä ole, kuten olette saaneet täältä lukea, ensimmäinen kerta kun täydestä unesta herään lauluun jota en ole vuosiin kuullut, saati laulanut. Onnellinen ja kiitollinen olen tästä Pyhän Hengen henkilökohtaisesta huomaavaisuudesta pientä ihmistä kohtaan.
    Toivoisin samaa kaikille, mutta Jumala puhuu monella tavalla.

    Tänään Jeesus on minulle Jumala, Kaikkivaltias Kuningas, Pyhä! Kun silloin ennen, jolloin herätykseen kutsuttiin ihmisiä monin eri tavoin ottamalla heihin henkilökohtaista kontaktia, Hän oli enemmänkin ihmeellinen ystävä, tuki ja turva. Suhde muuttuu, mutta aina vaan rikkaammaksi ja syvemmäksi. Se ei ole enää niin tunteesta kiinni vaan kokemuksen tuomasta varmuudesta ja uskollisuudesta.

    Tänään näyttää olevan Ilkan päivä, mahtaisikohan hän huomata jos onnittelisi ;) ? Siunausta päivän sankarille ja kaikille muillekin sankareille !

    Kiitos Virpi, uskollinen ystävä, taas niin ihanasta kommentistasi. Se pitää paikkansa myös Sanan mukaan!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s