On se vaan sanomattoman suloista kun kuivuuden jälkeen sataa raikasta vettä.  Kun Isä Jumala, Poika ja Pyhä Henki antaa elävän veden virrata yllin kyllin.
Hän on uskollinen! Hän jaksaa olla hiljaa ja odottaa, mutta kun Hän alkaa puhua ja muistuttaa kuinka Hän elämän päivinä on ollut aina lähellä ja läsnä, johdattanut ja opastanut, hoitanut haavat ja rakastanut niin Hän puhuu rikkaasti ja runsaasti.

Eri kanavilta on nykyisyyteeni kuulunut Pyhän Hengen tuttu ja läheinen ääni joka on vahvistamalla vahvistanut hervonnutta otettani. Myös Heikin blogi sai muistelemaan menneitä ihanuuden aikoja ja ajattelemaan että pakko on saada purkaa tämä onnen tunne.
Sydämeni ja sieluni ovat edelleen toipilaina, mutta ilo on jo hoitamassa. Ilo ja Valo. Olen saanut muistaa ensirakkauden aikaani ja sitä suurta herätystä jolloin minäkin sain herätä, ymmärtämättä, osaamatta, olematta mitään tai pyrkimättä mihinkään. Ja sydämessäni soi laulu!

Uskollisuutesi suuri on Herra, ei vaihteen varjoa luonasi Sun. Iäti kestävä perustus varma, on Sinun armosi Herrani mun.
Yhtyvät kiitokseen kesä ja talvi, kevät ja syksy myös Sua ylistää. Kuu sekä aurinko, tähtien parvi Herralle virtensä ne virittää.
Anteeksi synnit suot, rauhan Sä annat, ja näytät missä on oikea tie. Voimasta voimahan päivittäin kannat, tiellä mi valkenee, taivaaseen vie.Suuri on Herrani, uskollisuutesi. Aamuisin uusi Sun armosi on. Mitä mä tarvitsen Sulta ain saan sen. Uskollisuutesi on loputon!

En ole ollut ainoa jolla on ollut jonkinlaista, ei hoitavaa, hiljaisuuden aikaa viime aikoina. On olemassa hyvää ja ei niin hyvää hiljaisuutta. Hiljaisuutta tarvitaan se on useimmiten kuitenkin rakennukseksi ja sen aikana on hyvä olla kuulolla, mutta jos ei mitään kuulu hiljaisuus voi kääntyä itseään vastaan. Toisaalta totuus on kuitenkin virrenkin sanoin:” Kaikki kääntyy parhaaksemme, myöskin kuolo voitoksemme”.
Apostoleista suurin ja kärsinein sanoi Elämän olevan hänelle Kristus ja kuoleman voitto, mutta elävänäkin voi olla kuollut tai melkein kuollut.

Ihminen tarvitsee Jumalaa ja lähimmäisiä. Hyviä ja rohkaisevia sanoja, uskollisuutta ja tunnetta läheisyydestä. Kaiken sen muistamista mitä Jeesus on ja mitä Hän on tehnyt hyväkseni ja sinunkin hyväksesi. Mitä kaikkea näemmekään uudessa maailmassa, kun näemme uusin silmin!
Mikä muuten tekee täysin vieraista ihmisistä toisilleen rakkaita, eikö sama kokemus Herrasta, tunnetko sinä sen?

Olen kirjoittanut seuraavat sanat tänne ennenkin mutta ne ovat niin todet ja kauniit että tässä jälleen.

Maan ääriin, pimeyden ääriin
hiljaisuuden ja kysymysten rajoille
ja niiden yli
ulottuu Jumalan armo.
Ihmisen tieto, ihmisen pelot,
ajatukset ja murheet
eivät sitä murenne,
eivät vähennä rakkauden määrää,
jolla Jumala omaansa rakastaa.

(Pia Perkiö)