Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Kasvun kautta ?

5 kommenttia

Olen lukenut aivan ihanaa kirjaa nimeltään ”Vapahtajan sylissä” tekijä on Jorma Pihkala. Aivan lopussa en ole ja otsikoiden perusteella taitaa paras ollakin vielä jäljellä. Teos selittää Johanneksen evankeliumia. On ihmeellistä kuinka monta tapaa on Raamattua selittää ja kuinka monessa kohdin huomaa ymmärtäneensä hyvin pinnallisesti, vaikka on luullut ja uskonut muuta. Välillä on saatava uutta, ei vuosikymmenien lukeminen riitä ellei havahdu käsittämään, hyvän opetuksen myötä, kuinka vähän sittenkin tietää ja ymmärtää. Voi myös olla ettei koskaan tässä ajassa kaikki selviäkään. Toisaalta jonkinlaista ”viisautta” on ikä kokemukset kartuttaneet, on tullut varovaisemmaksi tietonsa ja ymmärryksensä todistamisen suhteen. Mutkat suoriksi mentaliteetti on vähentynyt ja armollisuus saanut sijaa omalta tietämiseltä. Ainakin toivottavasti? Voin olla, ainakin osittain, samaa mieltä kahden toisistaan poikkeavan käsityksen kanssa ja todeta että molemmat ovat omalla tavallaan oikeassa. Suurimmin tämän eron huomaa nuoren ja vanhemman ihmisen välisessä kanssakäymisessä, ja kun muistelee omaa intohimoista nuoruuttaan ja oikeaoppisuuttaan. Voi kuinka silloin tiesikin mikä on oikea oppi!!

Minun on ollut vaikea käsittää esim.  Joh.14:12-14 siinähän on mahtava lupaus joka ei kuitenkaan tunnu niin pätevältä kuin monet sen esittävät täysin varmoina. Pihkala selittää sanan paikkaa niin ettei se tarkoita sitä että uskovat voisivat tehdä suurempia ajallisia ihmeitä kuin Jeesus ja hän luettelee mitä kaikkea Jeesus teki. Hän jatkaa että Jeesus edelleen tekee ihmeitä seurakunnassaan Pyhässä Hengessä, mutta että ne suuremmat teot, olivat ja ovat Golgatan jälkeisiä tekoja, hengellisiä ihmeitä. Eli, näitä suurempia ihmeitä ovat ihmisen pelastuminen ja uuden elämän ihme Pyhässä Hengessä julistetun evankeliumin kautta. Edellä mainitut ovat suurempia ihmeitä kuin mitkään ajalliset ihmeet. Ja näissä Herran omat saavat olla Jeesuksen työtovereina, juuri sen takia että Jeesus nousi kuolleista ja lähetti omiinsa Pyhän Hengen. Tämän minä ymmärrän ja tämä tuo minulle rauhan ja ilon.  Itse ajattelen ettei se sulje pois noita ajallisiakaan jos jollain todella ja todistettavasti on esim. parantamisen armolahja?!

”Minä olen Viinipuu, se todellinen” sanotaan kuulemma alkukielellä (Joh. 15:7-8) ”Jos te pysytte minussa, ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Pihkala liittää tämän sanan seuraavaan, eli  jos me pysymme Jeesuksessa ja hänen sanassaan, emme voi haluta mitään sellaista mikä on ristiriidassa hänen tahtonsa kanssa. Eli lupausten päämäärä on kantaa hedelmää sillä:” siinä minun Isäni kirkastetaan että te tuotatte paljon hedelmää”. Eli saaduissa vastauksissa on kysymys hedelmän kantamisesta. Ja minkä hedelmän? Hengen!

Pihkala sanoo että tuo hengen hedelmä tulee meihin ainoastaan Kristusyhteydessä, niin kuin käsitettävää onkin, koska sen vaikuttaa meissä Pyhä Henki. Kun anomme, siis rukoilemme, mikään sellainen rukous, joka ei vaikuta hedelmää kantavasti, ei ole ollenkaan rukousta Pihkalan mukaan. Kristusyhteys on anomisen etuoikeutta ja sen vaikuttamaa hedelmän kantamista. – Muistin virkistämiseksi Hengen hedelmä löytyy Gal.5:22-26. –  Kun luin tätä kirjaa minulle avautui moni kohta Johanneksen evankeliumista aivan uudella ja tuoreella tavalla, moni sellainen asia jonka olin luullut ymmärtäneeni sai lisävaloa, suoranaista kirkkautta ja ajattelin kuinka suurella suulla olin puhunut asioista joista ymmärsin vain pinnalta raapaisten.

Puhutaankohan Raamatussa mistään niin paljon UT:ssa kuin rakkaudesta, voi olla että puhutaan myös Elämän Leivästä ja Vedestä ja siitä kuka tämä Leipä ja Vesi on. Ainoa joka voi sammuttaa kaikenlaisen nälän ja janon. Hän on Jeesus, Poika, yhtä Isän kanssa, Rakkaus vailla vertaa, Pyhä Henki ja Hengen hedelmä. Sain olla kirjaa lukiessani todellakin nimensä mukaisesti ”Vapahtajan sylissä” ja voi kuinka se riisui, mutta hyvällä ja hoitavalla tavalla, tunsin oikeasti rakkautta ja armeliaisuutta kaikkia ihmisiä kohtaan, oikeastaan koko maailmaa kohtaan. Minut täytti rakkaus. Ja muistin Jeesuksen Lasaruksen haudalla ja tekstin ”Ja Jeesus itki”!
Siinä olisi uuden blogin aihe ja onhan se päässäni pyörinytkin. Ja laulu:

Mun tähteni Sä jätit loiston taivaan. Sä puhdas viaton ja synnitön. Maan päälle tulit tuskaan vaivaan. Mun tähteni, näin halvan hylkiön.
Oi, rakkaus Sä tuskan aateloima. Nyt eessäs tahdon maahan kumartaa. On ylistetty Pyhän Veren voima, Se kurjan kuolemasta pelastaa.
Saa lunastettu lauma luokses tulla, sen kohta kutsut päälle pilvien. Saan minäkin! Ei ansiota mulla, kuin arvet lyömieni naulojen.

Saan minäkin, saat sinäkin, me olemme suuresti rakastetut. Jumala ei näe meissä tahraa eikä ryppyä Hän itse vaatettaa meidät puhtaan valkeisiin vaatteisiin ja näkee jo nyt omansa Poikansa kaltaisina. Kiitos ja kunnia Jumalalle, ei tahraa eikä ryppyä, ei mitään vikaa, eikä likaa!

Mainokset

5 thoughts on “Kasvun kautta ?

  1. elävä lähde
    vedessä kaikki valta
    pyhistä pyhin
    armon ikuinen virta
    uskon säteily kirkas

    Liked by 2 people

  2. Minkä olet osalleni varannut, sen sinä, Herra, viet päätökseen. Iäti kestää sinun armosi. Ethän jätä kesken kättesi työtä! psalmista 138.
    Kiitos Tuulikki sanojen soljuvasta purosta. Kasvusta tuli mieleen tuo psalmin kohta ja varsinkin tuo lopun rukoushuudahdus ” ethän jätä kesken kättesi työtä”. Kasvu on viinipuusta, hengen hedelmän lähde siellä.

    Liked by 2 people

    • Kiitos Virpi. Etpä olisi ihanampaa psalmin kohtaa voinut löytää :) ! Se on lohdullinen ja kuvaa sitä nälkää ja janoa jota jokainen Herraansa rakastunut tuntee ja hartaimmin toivoo toteutuvaksi. Kasvu todellakin on täysin riippuvainen Tosi Viinipuusta!
      Kiitos, ja siunausta päivääsi!

      Tykkää

  3. Itselläni tulee aina mieleen tuo Vaellusvirsi:
    ”Näin syntisenä Herra mun täytyy vaeltaa ja
    kuitenkin oi Herra mä luokses tulla saan”.
    Ihana se päivä kun vatteet tuntuu valkaeammilta ja suorimmilta.
    Ei tarvitse enää kaiken aikaa pukua nykiä, suoristaa ja puhdistaa.
    Jonain päivänä tuo kaikki lika on tosiaankin lopullisesti poissa
    ja taistelut loppuvat. Taistelulla tässä tarkoitan synnintuskaa.

    Matkalla Suomen Raamattuopistolle 3 päiväksi ja tosiaankin kaipaa ja
    sitä hengen täyteyttä mitä sieltä näinä päivinä saan.
    Jumalan, joka lahjoijaan tulillen pitää meistä huolen tässä ajassa.

    Liked by 2 people

    • Hei Katri!
      Vähänhän tuo laittamani laulu askarrutti sen sanat kun ovat osittain sellaista vanhaa tavaraa jota ei nykyaikana oikein olisi suotavaa tuoda esiin. Nyt pitää kaikkien olla menestyneitä, pärjääviä ja synnittömiä.
      Ja kuitenkin on totta että ilman syntiä emme tarvitse pelastajaa eikä meillä ilman ristiä ja verenvuodatusta myöskään olisi pelastusta.
      Myöskin pitää elää niin kuin ei kuolemaa koskaan tulisikaan. Ei saa muistuttaa että kaikki kerran kuolemme ja ellemme ota Jumalan Sanaa tosissamme hukumme, niin kuin ennen sanottiin. Vakavuus ei sovi, iloita pitää ja liitää vähän aina jalat maasta irrallaan. Mutta olihan tässä pitkähkössä blogissa muutakin. Pääasiassa se oli kuitenkin tarkoitettu myönteisesti koettavaksi.

      Lähelle tulet, tai olet tullut, naapurikaupunkiin. Toivottavasti hedelmä kantaa hedelmää ja rakennut Sanasta ja yhdessäolosta toisten uskovien kanssa.
      – Tänään muuten sattumalta huomasin että tv7 oli isännän pöytä ohjelmassa Patrick Tiainen! Tulin katsoneeksi.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s