Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Vahvaa olemista

8 kommenttia

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKallionsyrjässä, pienessä tuulessa huojuu parvi ruohonkorsia.

Kallio on ollut siinä ihmissilmin katsottuna aina. Kalliota ovat jääkaudet raapineet ja meret peittäneet. Sitä ovat salamat pistelleet ja helteet paahtaneet. Mutta paikallaan on kallio ollut, vahvasti ollut.

Ruohonkorret tulevat ja menevät. Ne työntävät juurensa ohuen maakerroksen läpi kallionkoloihin asti. Ruohot itävät, kasvavat ja kellastuvat. Juuret tukeutuvat edellisten sukupolvien juuriin. Edellisten sukupolvien juuret takertuvat nyt kasvavien juuriin. Aina seitsemänteen sukupolveen asti.

Tänään aurinko paistaa. Kallionsyrjässä, pienessä tullessa huojuu parvi ruohonkorsia.

Mainokset

8 thoughts on “Vahvaa olemista

  1. tulot ja menot
    huojuvaa olemista
    korret parvessa
    länsi kasvaa idässä
    itu auringon nousu

    Liked by 2 people

  2. Tämähän kuvaa hyvin läheystyön luonnetta.

    Liked by 2 people

  3. Juha!
    Kauneus ei ole ainoastaan katsojan silmässä vaan, ja lisäksi SIELUSSA! Onnellinen hän jolla näin on, Sinä!
    Eikö luomakunta olekin ihana!
    Ihmeellinen Jumala, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luoja!
    Kiitos tekstistä ja kuvasta!

    Liked by 2 people

  4. Kiitoksia, kommentaattorit. Sekä kuva että teksti syntyivät, kun olin yhdessä kameran kanssa sauvakävelyllä. Korsiparvi asuu tuossa sadan metrin päässä, hyviä naapureita.
    Oli myös vapauttavaa saada aikaseksi edes pieni blogi. Pää on ollut jumissa monta viikkoa.

    Liked by 2 people

  5. Oleminenkin vaihtui tänään.
    Maisemat tavallaan eivät, kun hiihtelin vakiolenkin.
    Joka kerta se maisemä kuitenkin on uusi.

    Liked by 1 henkilö

  6. Lämpimässä elokuun illassa kiersin minäkin koiralenkin, ilman sauvoja ja katselin, kuinka maisema oli tälläkin kertaa uusi. Elokuun kukkana Pietaryrtti hehkui yli muiden, talojen pihat näyttivät vihreitä ja reheviltä ja pihoissa oli kaikenlaista. Ajattelin, kuinka meille on tärkeä se oma paikka, oma koti, se kallionkolo.
    Tämä on kaunis teksti, ei arvaisi, että pää on ollut jumissa ;). Minut tämä kirvoitti jostakin syystä rukoukseen kaikkien kotien ja perheiden puolesta.

    Liked by 1 henkilö

  7. Minullakin Juhan teksti tuotti syviä ajatuksia, pieni voi olla niin kaunista ja todistaa suurista asioista :) ! Jumalan hyvyyden läsnäolosta silloinkin kun oma pää tuntuu jumittuneen.

    Minulle puhui tänä aamuna erikoisen värinen pieni lintu Punakanukka pensaassa. Kiitos nousi sydämestäni aivan spontaanisti.
    Aamu on ollut muutenkin puhutteleva sisäisessä maailmassani. En tiedä vieläkö uskallan kirjoittaa julkisen kiitoksen Hänelle jolle kiitos tahtoo kummuta.

    Siunattua päivää kaikille pienille ja vähäpätöisille, myös niille joiden pää on tuntunut jumittuneelta, kyllä se siitä :) !

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s