Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Jumalan kuva & ihmisen jämä

7 kommenttia

WP_20160120_005Joskus tulee ihmetelleeksi, että kylläpä ihminen on ollut fiksu, kun hän on suunnitellut sanoja. Ajatellaanpa sanaa ihminen. Kaveri, joka sen sanan keksi, oli ilmeisesti psalminsa lukenut ja sinut niin itsensä kuin Jumalan kanssa. Hän tiesi olevansa ihme, suuri ihme. Siksi hän päätti ottaa sanan ihminen kantasanaksi juuri ihmeen.

Joku toinen luova persoona taisi rypeä eksistentiaalisissa angsteissa. Menneisyys ja tulevaisuus ahdistivat. Elämä on aivan kummaa, olkoon ahdistava asia nimeltään kummitus.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumala loi kaiken linnunradoista valkovuokon kukkaa huomattavasti pienempiin ihmeisiin asti. Niinpä hän panosti luomisentyössään myös ihmiseen. Ihminen ei ole hämärissä oloissa otettu tuhruinen selfie vaan taitavilla siveltimenvedoilla hyvässä valossa maalattu omakuva.

Kummitus taas on haalea huokaus, joka ihmisestä jää huonoissa olosuhteissa jäljelle. Kummitus on ihmisen jämä. Se sisältää vihaa, katkeruutta ja pelkoa ihmisen jäljiltä.

Tokihan sekä ihmisellä että kummituksella on nimensä mukainen tehtäväkin. Ihmisen tärkein homma on ihmetellä. Ihmettely on tärkeää siksi, että kun malttaa riittävän kauan rauhassa ihmetellä, seurauksena voi olla oivallus, joka vie elämään eteenpäin, kohti valoa, kohti parempaa.

Kummitus kummittelee. Se muistuttaa pahasta ja pelottelee tulevalla.

En voi olla ihmettelemättä sitä, kumpaa minussa mahtaakaan olla enemmän, ihmistä vai kummitusta. Onneksi voin lohduttautua sillä, että kummitus minussa voi päästä kummittelusta ihmettelyyn. Ai, mitenkä? No, tietenkin kummastelun kautta kulkien.

Mainokset

7 thoughts on “Jumalan kuva & ihmisen jämä

    • Ainakin ensilukemalta hyvän tuulen tuovaa pohdintaa :) sanojen ilottelua ja keveyttä? Mukavaa vaihtelua tosikkouteen. ?
      Tai sitten ei, mistä minä tiedän kuinka syvissä vesissä Juha uiskentelee? :) Minä pääsin kuitenkin ilon virtaan! Sitä samaa kaikille muillekin ja itse taiteilijalle!
      On taas nähty ja tehty kuvia.
      Katsoin kyllä linkinkin, mutta odotan jos joku aloittaa jotakin.
      Kiitos ja jatkoja!

      Liked by 2 people

  1. Jaa-jaa. Ihmisen etymologiaan en puutu, mutta varhaisimpien luomiskertomuksien mukaan vaihtoehtoja löytyy kielellisestikin ihmisen tulemiselle. Ihmisen on yhden vaihtoehdon mukaan tuuli tuonut. Oliko se sitten hyvä tuuli tai paha tuuli, tarina ei kerro. Joku agnostikko epäili kerran , että se tuuli tuoksahti kuitenkin vähän viinalta.

    Tykkää

    • Niin sen verran vielä, että tuo tuulen tuoma ihminen liittyy keskeisesti tuohon kukka ja mehiläinen-visioon aikojen alussa ennen varsinaista ihmistä. Mitä sitten tapahtui, tapahtui pääasiassa paratiisin jälkeen ja savenvalaja joutui miettimään tuliko ihmisestä sittenkin susi.

      Liked by 3 people

  2. Pitääpä muistaa ruokki ihmistä itsessään eli ihmetellä enemmän ja kummastella vähemmän:)

    Liked by 2 people

  3. Juu Juha, joskus olo on kaukana taidokkaan taidemaalarin siveltimestä.
    Kummastelen tuota vanhaa minää,
    kun tuppaa alvariinsa peittämään alle parhaimmankin veistoksen.
    Kummastelen noita sakramentteja, miten ne tuo sen uuden luomuksen esiin.
    ”Ain armos rauhas anna mua lohduttaa ja korpitiellä kanna tätäkin haamua”.

    Liked by 2 people

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s