Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Jalanjälkiä seuraten

3 kommenttia

Muutama yö sitten mietiskellessäni jälleen raamatunlauseita, tuli väkevänä, toiset voittavana mieleeni Johanneksen evankeliumin alku:
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, Ja Sana oli Jumala!”

Tämän jälkeen tunsin valtavaa Pyhyyttä ja – pienuutta. Sanat ja ajatukset  loppuivat sen Pyhyyden ja Suuruuden rinnalla, oli oltava hiljaa.
Kun siitä tokenin, ajattelin maailman luomisen edeltävää ”aikaa” eli ajattomuutta, kuinka käsittämätön se ihmiselle onkaan! Ja silloinkin Jumala oli ja On! Oli Isä, Poika ja Pyhä Henki. Niin kuin tänäänkin On!

Seuraavaksi ajatuksekseni nousi yksi, minun mielestäni, kauneimpia lukuja Raamatussa. Sananlaskujen luku 8 otsikolla ”Viisaus kertoo itsestään” joka vanhemmassa käännöksessä on ihanasti:” Viisaus, joka on ikiajoista ollut Jumalan tykönä, kutsuu ihmisiä luokseen”!  Erityisesti minua sykähdyttää ja riemastuttaa jakeet 22-35 ikuisuuden ytimestä! Luotan siihen että sinulla, joka tätä kenties luet, on Raamattu?!

Tänä aamuna, ajatuksiini nousi Hengen hedelmä ja lopunaikojen ihmiset. Kaksi niin toisistaan poikkeavaa ihmiskuvausta. Ensin mainitusta kirjoitetaan Galatalaiskirjeessä luvussa 5 jakeissa 22-26 muistin virkistämiseksi:” Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen. Ja että ne jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen haluineen, Ja, Jos elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa, emmekä ärsyttää ja kadehtia tosiamme.

Lopunajan ihmisistä voi lukea  mm. 2 Tim.3 ja toisesta Pietarin kirjeestä, siis ainakin. Mikään Raamatussa ei kuitenkaan rajoitu niin ettei koko Raamattu olisi yhtenäinen kaikissa opetuksissaan ja kannattaisi sitä laajasti tutkia.

Mitä sitten ihmisenä olemiseen tulee niin, jo vähän kauemmin eläneenä, on saanut kokea kaikenlaisia aikoja, hyviä ja huonoja. Niin elämänsä kuin uskonsakin suhteen. Jumalan Sana ei kuitenkaan koskaan hukkaan mene sillä varmaa on, ettei luettu tai kuultu tyhjänä palaa –  eikä tyhjäksi jää. Uskollisuutta ja kärsivällisyyttä on hyvä harjoittaa, molempien suhteen.

Joku voi ehkä kysyä sitäkin miksi tällä ”taivaalla” kirjoitan, ehkä ihan itsestään selviäkin, kun en ole opettaja enkä pappi. Ehkä siksikin, nykyään, että minulla lienee eniten aikaa tähän. On muitakin syitä, joita en kuitenkaan luettele, mutta ehkä täällä on joku lukija joka etsii jotakin, sellaistakin, jota eivät osaa sanoittaa ja mahdollisesti löytävät sen täältä? On sellaistakin tapahtunut.

Kun mietin Jumalan lahjoja ja ”leivisköitä” minua on rohkaissut ja lohduttanut moni asia minkä olen Raamatusta lukenut. Ensimmäisenä tulee mieleeni ettei esim. apostolienkaan joukossa sanota olleen montaa viisasta, ei jalosukuista, vaikka heitäkin siis oli. Jumala kuitenkin uskoi Poikansa tavallisten ihmisten oppaaksi ja veljeksi. Suuresti lohduttaa myös evankeliumit, tuo ensin mainittu ylimmäisenä, ja uuden testamentin kirjeet! On taas oikein pala kurkussa ja silmät vesissä kun näitä ja Jumalan Armon suuruutta ja hyvyyttä ajattelen. En saa näistä opeista tarpeekseni, Jumalalle kiitos!

Tällä hetkellä meillä on onni ja siunaus saada tutkia kappelimme luennoilla ihanaa Efesolaiskirjettä. Se innoittamana olen ottanut esille muutkin kirjeet UT:ssa. Jotkut niistä ovat hyvin sydämellisiä  ja henkilökohtaisuudessaan liikuttavia. Paavali esim. tietää pian pääsevänsä työnsä päätökseen ja huolehtii rakkaistaan. Siellä on Pietari kirjeineen ym. En aseta ketään toisten edelle, olemmehan kaikki ihmiset omanlaisiamme persoonia. Yksi innoittuu ja tulee siunatuksi yhdestä, toinen toisesta.

Aloitin Johanneksen evankeliumista ja lopetan Johanneksen kirjeeseen. Vanhemmassa käännöksessä kirjeen alkuopastuksessa sanotaan:” Johannes julistaa elämän sanaa, Kristusta, että lukijoillakin olisi yhteys Isän ja Pojan kanssa 1-4.  Ollakseen tässä yhteydessä heidän tulee vaeltaa valkeudessa ja tunnustaa syntinsä, joista heidät puhdistaa Kristuksen veri”. ja jatko:” Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet ja omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme, Elämän Sanasta!”
Tämä on silminnäkijöiden todistus ja meillä sen todeksi, tämän lisäksi, todistaa meissä oleva ja vaikuttava Pyhä Henki, puolustajamme ja uskollinen puolesta rukoilijamme/opettajamme, joka ei korota itseään vaan Kristusta, Vapahtajaamme, pelastajaamme, Jumalan ainoaa Poikaa joka oli ja On, yhtä ikuisesti kuin Jumala, kaiken luoja ja ylläpitäjä! Kiitos Jumalalle.

Totuuden Henki, johda Sinä meitä, etsiessämme Valkeuden Teitä. Työtämme ohjaa, meitä älä heitä. Tietomme siunaa.
Kaikessa näytä käsiala Luojan, Mahtavan, Viisaan, Kaiken Hyvän suojan. Kristuksen luokse Rakkauden Tuojan, johdata meidät.
Kristus on Tiemme, Valo sydäntemme, Toivomme ainut, Pyhä Totuutemme. Armosi Jeesus, anna Voimaksemme, uudista meidät!
Anna nyt Kristus, Valos meille hohtaa, anna sen meitä Isän Kotiin johtaa. Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa, Voittamaan auta! (virsi 484)

Mainokset

3 thoughts on “Jalanjälkiä seuraten

  1. elämän sana
    tie luvattua maata
    henkeä pyhä
    usko oikeaan opas
    armon oma kunnia

    Liked by 1 henkilö

    • Sama Tuomaan evankeliumin mukaan:

      Herran opetus
      kuolematonta anti
      etsivä löytää
      ei pidä jättää kesken
      löytö uutta elämää

      Tykkää

  2. Kiitos Niilo! Näin on.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s