Onko uskon vastakohta epäusko? Riippuuko se siitä mihin uskomme ja mihin epäusko kohdistuu. Onko epäuskoa se, että uskomme vain osaan Raamatun sanasta?
Jeesus moittii opetuslapsia vähäuskoisiksi, Pietaria Jeesus tylytti ja käski Saatanaa väistymään. Jeesus näki miten opetuslapset yrittivät ymmärtää häntä, kuinka he kisälleinä olivat kuuliaisia ja toimivat Jeesuksen opetusten mukaan mutta silti he toisinaan epäonnistuivat. Mietin miten olisi minun käynyt jos olisin ollut parantamassa kuunvaihetautista poikaa tai jos olisin astunut veneestä kohti Jeesusta. Olisinko pysynyt edes sitä yhtä askelta veden päällä.
Opetuslapset törmäsivät omaan inhimillisyyteensä, Kun heidän katseensa putosi alas ihmiseen, pois Jeesuksesta, he jäivät omien inhimillisten taitojensa varaan. Epäusko siihen, että he voisivat parantaa jotain niin vakavaa ja pelottavaa, sulki heissä väylän, jonka kautta Jumalan voima toimi. Epäuskosta tuli tulppa. Jeesukseen he uskoivat yhä mutta eivät siihen, että Jumala voisi toimia heidän kauttaan. Kuulostaako tutulta?
On oikeastaa aika jännä pohtia tätä taustaa vasten, mitä Jeesus tarkoitti kun hän sanoi että minun on mentävä pois, jotta Puolustaja, Pyhä Henki voisi tulla.
Kun Pyhä Henki laskeutui helluntaina opetuslasten ylle ja täytti heidät, kukaan ei enää puhunut opetuslasten epäuskosta sanaakaan. Opetuslapset alkoivat toimia kuuliaisesti ja pelotta. Heillä oli nyt täysi ymmärrys Jeesuksesta ja siitä, että Jumalan valtakunta oli lähellä, se kurkotti nyt heidän kauttaan tähän maailmaan.
Meidän uskomme määrä tai vahvuus ei lisää Jumalan voimaa. Mutta epäuskomme voi estää sitä toimimasta. Epäusko ei vähennä Jumalan rakkautta meitä kohtaan mutta se voi etäännyttää meitä Jeesuksesta. Jeesuksessa Jumalan valtakunta tuli lähelle, Jeesuksesta tuli uskomme alkaja ja täyttäjä. Armosta tuli vapautemme ja samalla voimamme. Armo saa meidät takertumaan Jumalan sanaan. Armo tekee meistä opetuslapsia ja armo lopulta lähettää meidät ihmisten keskuuteen toimimaan Jeesuksen tavoin. Olemme kisällejä, jotka Jeesus varustaa Pyhällä Hengellä koska omat lahjamme ovat varsin köykäisiksi havaittu.
Onko siis epäusko uskon vastakohta? Ei välttämättä, Se kertoo vain sen, että olemme heikkoja ja tarvitsemme Pyhän Hengen, Puolustajan näyttämään ja kirkastamaan meille sen mitä Jeesus tahtoo meidän tekevän ja antamaan meille kyvyn olla kuuliaisia. Näin Jumala voi toimia meidän kauttamme.
14/10/2013 21:14
Kuka sanoikaan: Minä uskon. Auta minun epäuskoani. Pyhän Hengen läsnäoloa tarvitsemme päivittäin, koska olemme heikkoja. Vain näin olemme kyvykkäitä kirkastamaan oikealla tavalla Kristusta. Kuuliaisuus ja nöyryys – ratkaisevia sanoja tässä.
TykkääTykkää
14/10/2013 21:56
Inarvosen kommentti tähän on hyvä: Raamatussa on tämmöinen tavallisen ihmisen rehellisen inhimillisen repliikki.
”Mutta epäuskomme voi estää [Jumalan voimaa] toimimasta.” Tuo on semoinen väite, joka tuntuu todelta mutta toisaalta aiheuttaa syyllisyyttä. Jos nyt en jaa trakuja tai mene evankelioimaan tuota spugea, joutuuko hän minun takiani kadotukseen. Mutta, armossa mennään ja oppimisprosessissa eletään.
Ja Tapion kysymys on erittäin hyvä; teksti myös.
TykkääTykkää
15/10/2013 06:49
Minä Juha pitäisin nuo sulut poissa Jumalan voima sanan ympäriltä sillä kovin monenlaista uskovat touhuavat mutta onko Jumalan voima läsnä. Siis ei ole kyse siitä lähdenkö liikkeelle vaan siitä kun olen lähtenyt liikkeelle ja mitään ei tapahdu. Miksi toisen kerran tapahtuu paranemista ja toisen kerran ei. Tuo tavallisen ihmisen repliikki taisi tulla sairaan pojan isän suusta. Jeesus sitten paransi pojan. Syyllisyys kysymyksesta pohtisin sitä että onko syyllisyyden tunne aina pahasta. Miksi Jeesus moitti opetuslapsia? Oliko Heillä syyllisyyden tuntoja asiasta. Varmasti oli!
TykkääTykkää
15/10/2013 09:07
Syyllinen uskoo
siinä on parannusta
toiminnan henki
TykkääTykkää