Kävinpä kommentoimaan peloista toisaalla ja ajattelin joitain yrittää tännekin tavata. Varmastikin yli vuosi on aikaa Turun Tuomasmessusta, jossa Exit oli mukana. Ehtoollisen alkaessa alkoivat soittaa upeaa laulua ”Pyhän kosketus” :

Riisu kengät /maa jolla seisot on Herran/ Pyhää ja puhdasta maata

Jumalan kohtaaminen on pyhää maata. Jokainen ihminen on ainutlaatuisen kallisarvoinen ja jokaisen jumalasuhde on pyhää aluetta, jonka Jeesus on lunastanut. Kuitenkin ihminen voi olla taipuvainen pitämään oman sisimpänsä Jeesukselle lunastettua aluetta halpana. Ja joskus taipuvainen marssimaan savisaappain toisten tontille, ehkä ymmärtämättömyyttään, ehkä vahingossa tai joskus ihan itsekkäistä motiiveista.

Joskus rajaton rikkoo rajan/ silloin Pyhä koskettaa.

Miten me voisimmekaan osata elää siten, ettei koskaan tulisi ketään satutettua, astuttua toisten rajojen yli. Mahdotonta. Joidenkin osalle näitä rajaloukkauksia tulee kohtuuttomasti. Ihminen rajattomuudessaan tärvelee rumasti toisten rajoja.  Kuitenkin Jumalan mahdollisuus auttaa rikkimenneitä sisimmän osa-alueita on kaikista tyhjiltä näyttävistä toiveista huolimatta ihmeellinen. Pyhä koskettaa aina kun Häntä pyytää paikalle. Tuntui miltä tuntui, Pyhä koskettaa ja tekee kaunista työtään Jumalan antamilla välineillä, Jeesuksen luonteen mukaisesti. Jos tuntuu, että toivo on mennyt eikä uskalla ottaa edes pientä askelta kohti luottamusta, kannattaa silti pyytää uutta alkua. Pyhä koskettaa, kannattelee ja tukee eteenpäin.

Tuolloin Tuomasmessussa taas puhkesi kyyneleet. Parku tuli ja syystä. Vaikken ihan edes ymmärtänyt mitä itkin, itkin myös sitä, että sain kokonaisvaltaisesti kokea Jumalan näkevän minut, tietävän missä kuljen ja mikä on minulle tärkeää. Kuulosti ehkä itsekkäältä, mutta uskon että Jumala haluaa olla henkilökohtainen, kunnioittava ja osoittaa ainutlaatuista mielenkiintoa jokaista ainutlaatuista ihmistä kohtaan. Ihminen, joka on saanut pelkoihinsa turvaa, hylkäämisen tuskaansa oikeaa lohtua ja epäoikeudenmukaisuuksien keskelle varmuutta, että Jumala sittenkin näkee, on ihminen joka saa kasvaa itselleen tarkoitettuihin tehtäviin.

Hän joka jokaisen sydämen tuntee, eikä hylkää ketään, haluaa että kurottaudumme elämän paineissa toistemme avuksi. Ei pelotellen ja mestaroiden, vaan toistemme pyhää maata kunnioittaen.