Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Kohti omia seutuja I

Jätä kommentti

Meillä matka joka kerta eri lailla antoisasta New Wine.sta jatkui kohti äitini mökkiä. Autossa kaksi nuorukaista, kaksi koiraa, hiirulaisen kokoinen ja sellainen normaalihko – jälkimmäinen tosin eläinlääkärin luvalla matkassa, sillä yllättävät selkäkivut pistivät aina niin reipasta koiraa parkaisemaan ylöspäin pyrkiessä. Mutta pärjäsimme ja koira tuntui monista hetkistä myös nauttivan. Meidän rakas paimensielu.

Matkalla kuuntelimme Jukka Jämsénin perjantai-illan opetusta. Viime vuosina olen osannut rajata pois harmitukset siitä, mitä opetusta ei ehtinyt kuuntelemaan, keitä ei ehtinyt tavata, mihin ei oikeastaan tohtinut mennä mukaan, vaikka jotenkin olisi kaivannut. Nyt autossa kotimatkalla olin vain onnellinen siitä, että olin saanut tavata ja nähdä ihmisiä, mökkiin yökylään ystävän (kiitos Onnibussin näppärän pysähdyksen Himoksen kohdalla) , jonka kanssa saatiin naureskella ja pyyhkiä kyyneltä silmäkulmasta – ja rukoilla. Olin kiitollinen siitä että New Winen ydintiimi vuodesta toiseen jaksaa kasvavan tapahtuman luotsaamista. Onnellinen sielun syvyyksiä ja taivaan valtakunnan läsnäoloa yhdistävästä ylistyksestä Verkosto Kollektiivi-bändin johdolla. Ja kyllä, kuten Tapio mainitsi, oli hieno ehtiä rukoilla ja keskustella yhdessä. Sydämestäni iloitsin myös, että ylistystanssijat löysivät uomansa suuren ihmismäärän ja rajallisten tilojen laitamilla.

Koska olin itse ollut paikalla Jämsénin opetusta kuuntelemassa osasin odottaa raamatunkohtien nivomista tämän päivän arkeen ja oli ilo nähdä, että meidän pojat niitä myös kuuntelivat. Kun autolla ajellessa tultiin puheessa kohtaan, jossa kuulijoille annettiin mahdollisuus siunata toisiaan Isä Meidän rukouksen pohjalta, oli hauskaa kun vieressä istuva poika kääntyi kohti ja kysyi: ”Äiti, siunasitko sinä.. ja kenen kanssa rukoilit” Ei aina ole itsestään selvää, että jälkikasvu on kiinnostunut hengellisen elämän ilmenemismuodoista. Heillä on omat reittinsä, oikein hyvä niin, mutta myös sukupolvien yhteiset ja perheen sisäiset Jumalan kohtaamiset ovat tärkeitä. Ja keskusteluista on mahdollisuus kaikilla ammentaa jotain uutta.

Oma paluumatka mökiltä jatkui rinkan, parin nyssäkän ja kahden koirulaisen kanssa kohti välietappia Espoossa. Etelä-Savo – Helsinki  pätkä olikin oma episodinsa.. Täytynee kirjoittaa siitä erikseen.

Advertisements

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s