Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Uskovan elämää, mitä se on?

9 kommenttia

 

Olen yrittänyt muodostaa mielessäni kuvaa suomalaisesta uskosta ja millaiselta sen pitäisi näyttää. Miettiä pienessä mielessäni, mitä on parannuksen teko ja uskoontulo ylipäätään. Raamatussa on kaksi selkeää linjaa. Ensimmäinen on Jeesus-linja. Reitti pelastukseen ja iankaikkiseen elämään. Toinen on Paavali-linja. Kuvaus elämästä, jota pelastukseen matkalla olevat ”sen tien kulkijat” l. Jeesuksen omat elävät.

Suomessa näiden kahden yhdensuuntaisen linjan välillä tuntuu olevan ristiriitaa. Paavalin opetus asetetaan edelle  Jeesuksen opetuksen. Teot ja parannus jyrää armon. Paavali ei itse sekoita näitä asioita koskaan.

Tämä tapahtuu silloin kun ihmiseltä aletaan vaatia pelastuakseen tekoja ja oikeaa käyttäytymistä. Tätä Jeesus tarkoittaa puhuessaan avainten vallasta. Jeesus haluaa muistuttaa meitä, että vastuu opettamisesta siitä miten Jeesustietä kuljetaan, on nyt meillä ihmisillä. Kun lausumme tuomioita, ihmiset suistuvat pois elämän linjalta ja pakenevat pois valosta, koska he eivät koe enää kuuluvansa oikeaan joukkoon.

Siksi on tärkeää, että me osaamme laittaa asiat oikeaan järjestykseen, siihen järjestykseen, jonka raamattu asettaa l, Jeesus aina ja kaikkialla ensin. Juuri tämä on syy miksi Jumala valitsi Paavalin äänitorvekseen. Miehen, joka oli nöyrä Jeesuksen edessä omien tekojensa tähden. Mies, jonka oma parannus lähtee anteeksiannon tarpeesta ja anteeksisaamisen riemusta.

Anteeksianto, joka meille tarjotaan, on yksin ja ainoastaa Jumalan tekoa. Se on tie iankaikkisuuteen Jumalan tahdosta. Jumala, Isä haluaa lahjoittaa meille elämän, koska hän on luonut meidät. Mikään meidän tekomme ei voi tehdä sitä tyhjäksi.

Voimme tosin itse sylkeä  ja kirota ihmisiä, niin uskovia kuin ei-uskovia tässä maailman ajassa, mutta jos he ovat kääntyneet Jeesuksen puoleen ja  vastaanottaneet armon, me emme pysty ottamaan heiltä pelastusta pois.

Ainoastaan, jos saamme heidät horjumaan ja sortumaan pois uskosta, kelpaamattomuuden tilaan, riistämme heiltä uskon ja ja samalla saamme heidät kääntymään pois Jumalan kasvojen edestä. Käytämme  valtaa ja silloin olemme myös itse lähellä anteeksiantamattomuuden tilaa,  aivan kuin palvelija, joka ei antanut anteeksi velkaa vaikka itse oli juuri saanut mielettömältä tuntuneen velan anteeksi.

Suomalainen usko velloo laidasta laitaan. Olen aina ajatellut, että jokainen liike ja kuppikunta on tullut sen hetken tarpeeseen pelastamaan niitä kuulijoita, jotka  kokevat juuri sen liikkeen sanoman itselleen oikeaksi. Juuri sielä Jeesus on puhunut heille.

Mutta mitä tämän ajan ihminen haluaa kuulla. En tarkoita sitä että evankeliumin ja raamatun sanoma olisi jotenkin eri, vaan sitä, että mikä on tämän ajan ihmisen kipupiste. Piste, joka erottaa hänet Jumalasta.

Koska se mikä erottaa Jumalasta, on se Jeesus-linjan tärkein ja olennaisin kysymys. Eli mikä saa ihmisen tekemään parannuksen ja korjaamaan  Jumalasuhteensa. Kyse ei ole siis jostain tietystä hengellisestä kulttuurista ja toimintamallista, joka osoittaa ihmisen olevan oikealla tiellä, vaan siitä, että ihminen kääntyy Jeesuksen puoleen.

Kun ihminen suostuu ottamaan vastaan Jumalan ojentaman sovituksen, hän tajuaa mitä on saada anteeksi ja mitä hän voi tehdä oman arkensa keskellä.

Rikas palvelija kävi kuninkaallisen neuvottelun ja kohtaamisen saadessaan anteeksi velkansa ja toisen palvelijan kohtaaminen oli jo arkinen. Kuitenkin tuo arkinen kohtaaminen kertoi sen mikä oli hänen sydämensä tila. Meidät on luotu elämään arkea ja sielä kohtaamaan ihmisiä. Ei elämään hengellisissä bunkkereissa erotettuina muista. Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja pelastuksen arvoinen. Jokainen ihminen jonka hylkäämme, hylätään sielunviholliselle.

Suomalainen usko näkyy kyllä juhlissa ja kokouksissa mutta arjen keskellä se piiloutuu häveliäsyyden ja yksityisyyden suojan taakse. Näkyvillä on ainoastaan erilaiset  kiistat ja riidat. Siksi näyttää siltä, että uskovien elämä on kaikenlaisten asioiden vastustaminen ja kiivailu. Kuka haluaa mukaan tällaiseen?

Kristinuskosta tuli maailmanuskonto historian saatossa, sen laupeuden ja armollisuuden takia. Kun kulkutaudit levisivät Kristityt jäivät ainoina paikalle auttamaan. Usko näkyi arjen tekona ja rakkautena, joka ei asettanut ehtoja kenellekkään. Nyt länsimainen kristillisyys hautaa itsensä kaikessa hiljaisuudessa. On turha syytellä kristinuskon tilasta kirkkoa, koska lopultakin syynä on meidän kaikesta huolehtiva yhteiskuntamme, joka rakastaa virkakoneistollaan uskon piiloon. Kun Jeesus-usko on piilossa, tilalle tulevat uudet arvot ja uskomukset. Sellaiset, jotka vastaavat paremmin nykyihmisen tarpeita.

Nykyajan kipu nousee osattomuudesta ja yksinäisyydestä. Suomi on sinkkumaiden ykkönen. Missään muualla maailmassa ei nuoret muuta vastaavassa mittakaavassa yksiöihin ja kaupunkeihin asumaan yksin. Perhekeskeisyys on katoamassa mutta ihmisen tarve kuulua yhteisöön ei ole kadonnut minnekään. Tämä on se kipupiste, jossa nykyinen sukupolvi tarvitsee Jeesusta ja hänen seurakuntaansa.

Ei ole sattumaa, että Raamatun syntisanoista tärkein kuvaa yhteyden katkeamista. Siksi tämä sukupolvi tarvitsee yhteydenrakentajia ja synnin muurin murtajia. Arjen keskellä uskoaan näyttäviä ja käyttäviä Jeesuksen seuraajia.

Mainokset

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

9 thoughts on “Uskovan elämää, mitä se on?

  1. paluu hukasta
    askeleita armossa
    elämän tielle
    ilo hädän hetkellä
    oikea kutsu kotiin

    läsnä uskossa
    elon verso kasvua
    nöyrän odotus
    parannusta tehdessä
    sato kypsä silmissä

    nousu elämään
    tuhlaajapojan paluu
    nöyryys valinta
    pelastusta armosta
    ilon löytö uskosta

    löytynyt usko
    tienviitta eksyneen
    riemu armoa
    sato parannukseen
    helmissä ikuiseen

    Tykkää

    • En taaskaan runoani suomenna. Kommentti Tapion otsikkoonhan se on. Uskon elämä on arjessa aaltoliikettä: katoamista ja jälleen löytymistä. Jotkut ovat seuraajia ja harvemmat paimenia,mutta Pyhässä Hengessä tuskin kukaan arkeaan jatkuvasti elää Armahtamistakin tarvitaan, mutta siitä ehkä myöhemmin.

      Tykkää

  2. ”Syynä on meidän kaikesta huolehtiva yhteiskuntamme, joka rakastaa virkakoneistollaan uskon piiloon.” Hmm, onneksi meitä kaikkia rakastava Kela on viime aikojen toimissaan näyttänyt, että virkakoneistoon ei juuri enää ole luottamista. Koneistosta puuttuu välittäminen ja inhimillisyys. Ja jumalallisuus.

    Liked by 1 henkilö

    • Juha. Muuntelen vähän.
      Koneistoista (yksi i lisää) puuttuu välittäminen, inhimillisyys ja ennenkaikkea jumalallisuus.?

      Ja mitä, nopeasti kiireellä luettuna, Tapio kirjoittaa osattomuudesta, yksinäisyydestä jne. sanalla sanoen yhteyden puuttumisesta syvällä ja välittävällä tavalla, niin näin on. Pitää jaksaa ja pystyä olemaan itse aktiivinen ja läsnä, ettei jää syrjään. Mutta on ja tulee aikoja ihmisen elämässä ettei siihen enää voimat riitä.
      Onneksi, (uskon) että meillä kuitenkin on ollut ja ehkä onkin vielä sellaisia seurakuntia joissa on tätä oikeaa välittämistä ja yhteisöllisyyttä rakkauteen asti. Ja eiköhän se täälläkin jollain tasolla tule jutli, tässä meidän pienesä ”taivasseurakunnassamme”, ainkin olen kokenut niin. Kiitos siitä kaikille, nimiä luettelematta.
      Erinomainen ja ”kansantajuinen” teksit Tapiolta. Kiitos!

      Tykkää

  3. Noo lähimmäisen rakkaushan näkyy meidän yhteiskunnassa sillai, että me hoidamme verovaroilla sairaita, meillä on työttömyysturva ja toimeentuloturva, lapsilisät ja eläkkeet, hoidamme vankeja ja mielenterveysihmisiäkin, temme elinkeinopolitiikka, jolla pyritään luomaan työtä ja toimeentuloa ja tutkimme asioisa jne. Meillä on lastenhoitoo ja lastenkotejakin ja erilaisia keskusteluapuja jne. Näissä esiintyy tämä lähimmäisen rakkaus. Nämähän tarkoittavat juuri sitä, että laupias samarialainen ei jättänyt ojaan apua tarvitsevaa, vaan alko järjestelemään apuja.Vai?

    Tykkää

  4. Pitää muistaa että Luoja on vanhurskas joka tarkottaa oikeeta tekoa eli vanhurskaus ilmenee sitten elämisessä kun eletään vanhurskaudessa eli kärsimys onkin semmosta, että on kärsimystä ja se on Luojan näkökulmasta silai, että Luoja ei pois kärsimystä , koska Hän on vanhurskas eli tekee oikein ja me sitten yritämme neuvoa Luojaa, että kun on kärsimys, niin se pitäsi sitten poistaa meidän neuvojen mukaan ja ikäänkuin me sitten esitämme Luojalla paremman ratkaisun vai?

    Tykkää

  5. Täälläpä oli kommenttia. Hienoa. Kiitos! Olen autoillut taas poikien tavaroita ja poikia sinne tänne. Viimeksi keskimmäistä suuntana Oulu ja sitten Sotkamo. Vein pojan mummolaan ukin avuksi. On ilo ajella poikien kanssa ja auttaa. Tulee vielä aika että osat vaihtuvat.
    En tekstissäni nosta syyttävää sormeani oikeastaan minnekkään suuntaan vaan ennemminkin totean tapahtuneen.

    Seemiläisyydessä l. siinä kontekstissa josssa Jeesus eli ja opetti köyhillä ja sairailla oli oma paikkansa yhteiskunnassaan. He mahdollistivat muiden laupeudenteot. He eivät ajattelleet että laupeuden tekeminen voisi olla jotenkin teennäistä tai tekopyhää. Pohtikaapa tätä kuvaa vasten sitä kun Jeesus viittaa köyhän lesken ropoon. Mikä on sen kohdan syvin sanoma. Jeesus ei tuomitse rikkaan lahjaa vaan sydämen asennetta. Seemiläinen kuva inhimillisyydestä ja ihmisyydestä liittyy aina sydämeen kun taas me länsimaiset asetamme kaikkein tärkeimmän päähän ja järkeen.

    JOlen samaa mieltä että kärsimys, jota myös yksinäisyys voi olla, on osa tätä maailmaa. Se vain on. Tuskin Jumalan tarvitsee erityisesti antaa kärsimystä koska jokaisen kohdalle se jossain vaiheessaa osuu. Mutta Jeesus haluaa olla silloinkin läsnä koska hän jos kukaan tietää mitä on kärsimys. Miten helpottavaa on kivun keskellä kivun voi jakaa sen toisen kanssa.

    Mutta näkyykö vanhusten talon ovella jonossa seurakuntalaisia avustajiksi ja lehden lukijoiksi. Tämä heittp nyt vain esimerkin vuoksi. Yhteiskunta alkaa olla siinä tilassa että kaikkeen sekään ei repeä ja harha valtion ja kunnan kyvystä välittää rakkautta alkaa kadota. Työntekijöiden kyky rakastaa hiipuu uupumuksen ja kiireenalle

    Oman lukunsa voisi tehdä vielä kristityistä joiden uskonpuute Jumalan kykyyn toimia näkyy muukalaisvihana

    Liked by 1 henkilö

  6. Kiitos!
    Liikuttaa lukea tämmöistä tekstiä Tapio!
    Tätä on elämä täällä, mutta meillä todellakin on Jeesus joka tuo toivoa ja lohtua vaikeisiinkin elämäntilanteisiin, vaikka usein kaipaisi ihmisenkin läsnäoloa sydämen tasolla. Tarkoitan pyyteetöntä myötäelämistä ja mahdollista aivan konkreettistakin apua.
    Kauniisti palvelet poikiasi :) !

    Kun on surua ja monenlaista vastoinkäymistä sekin opettaa, Jeesuksen esimerkin ja läsnäolon kautta.Tulee, ehkä, helpommin ajatelleeksi kuinka itse toiset ihmiset kohtaa?! Osoittaako sitä hyvää jota jokaisen tulisi lähimmäiselleen pyrkiä osoittamaan?!

    Ehkä kärsimykset, ainakin jollain tasolla, ja ainakin meissä kritityiksi itsemme lukevissa, kasvattaisi meissä myötäelämistä toisen ihmisen tuskan ymmärtämisessä. Olen sitä mieltä että kärsimyksissä, olivatpa ne mitä tahansa, on tarkoitus, jos uskomme Kaikkivaltiaaseen Jumalaan.

    Mikään ei tässäkään ole sattuman varassa vaan Hyvän ja Kaikkivaltiaan Jumalan tiedossa ja hallinnassa, vaikka siltä ei tuntuisikaan. Mitä Jeesus sanoikaan? Sanoiko olevansa nöyrä ja hiljainen sydämeltään, jotenkin näin. Hän ei tehnyt mitään korottaakseen itseään, vaan siksi että täyttäisi Isänsä tahdon ihmisten hyväksi ja täyttääkseen tehtävänsä Jumalan tahdon mukaisesti.

    Kuinka paljon meille on uskottukaan opetukseksi, viisaudeksi, ymmärrykseksi ja kanssakulkijoiksi tässä maailmassa, tässä ihmisen tiessä.
    ”Mutta Jeesus haluaa olla silloinkin läsnä koska hän, jos kukaan, tietää mitä on kärsimys.” Tämssä on se lohtu kivussa.
    Mutta Jumala itse toteaa myös, ettei ihmisen ole hyvä yksin, tosin toisessa yhteydessä, mutta myös lähimmäisyydessä!
    Yksinäisyys, ”orpous” on kipu, joskus suurempikin kuin fyysinen. Kiitos Jumalalle jos jollakin on ehjä perhe ja ehjä seurakuntayhteys. Kun menemme seurakuntaan, katsotaan ympärillemme ja tervehditään, ainakin nyökäten ja hymyillen ihmisä jotka ympärillämme parveilevat :) .

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s