Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.


Jätä kommentti

Valoa kivenkoloon

WP_20160613_027_01Aamukahvista tuli tänään aamupäiväkahvi, kun uni antoi yöllä odottaa itseään. Aamupalaksi väsäsin eilisistä tähteistä pyttipannua. Tiskikone pitäisi tyhjentää näin sunnuntainakin. Puuhaa, puuhaa.

Ajattelin kuitenkin ottaa Raamatun käteeni ja istahtaa toisen kahvimukillisen kanssa hetkesi sohvalle. Jostain päähäni tuli ajatus, että millä muulla me osoitamme Jumalalle uskollisuutemme kuin teoillamme. Muistui mieleen pätkä Jaakobia: ”Usko ilman tekoja on kuollut.”

Pyllähdin sohvalle ja avasin Raamatun – pitkästä aikaa. Ensin avautuivat Sananlaskut, mutta niistä ole ikinä oikein perustanut. Sitten osui silmiin Jesaja: ”Sinä olet etsinyt niitä, jotka iloiten täyttäisivät tahtosi, jotka sinua muistaen kulkisivat teitäsi.”

Näinhän se saattaa tosiaan mennä. Jumala etsii; Hän kaivelee kivien ja kantojen alta niitä, jotka hyvillä mielin täyttäisivät Hänen hyvän tahtonsa. Huomaan usein kaivautuvani kahvikuppeineni vielä vähän syvemmälle kiven tai kannon alle.

Kahvi jo loppui. Istun tietsikka sylissäni sohvalla ja näpyttelen. Miten sattuikin niin, että kun pitkästä aikaa avasin Raamatun, heti aivotoiminta elpyi niin, että syntyi tämmöinen bloginpätkä.

Minua alkoi vähän huvittaa. Raamatun lukeminen, rukous, edes jonkinmoiset hyvät teot. Puuhaa, puuhaa, näin sunnuntaisinkin.

Iloiten minä tämän kirjoitin; kiitos.


3 kommenttia

Häpeä

 Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso,noten kuvat 259
kuin vesa kuivasta maasta.
Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta,
jota olisimme ihaillen katselleet,
ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet.
Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.

Jesaja puhuu Jeesuksesta, ei uskoisi, Jeesushan on ihana,rakas,arvokas, Minun pelastajani…

Mutta taas minähän olen se onneton syntinen ja huono. Ei minulla ole arvoa.  Miksi Jesaja kirjoittaa Jeesuksesta noin. Minustahan tuo enemmän kertoo.  Koulukiusattu ja syntinen. Ehkä olen haavani nuollut, mutta silti.

Tänään tajusin että Jeesus todellakin hylättiin ristille, tapettiin surkeimmalla käytettävissä olevalla tavalla. Vain joitain läheisiä vaivautui paikalle.  Seuraajat eivät nouseet kapinaan vaan todennäköisesti vain pettyivät ja lähtivät pois. Voitteko kuvitella, puhumme kielikuvissa ristille ylentämisestä mutta aikalaisten silmissä siinä ei ollut mitään ylevää vaan pelkkää häpeää.  Lopussa ei ollut enää ketään joka olisi kiinnostanut Jeesuksen opetuksista. Vain läheiset jaksoivat katsoa käsiensä välistä, kun elämä valui Jeesuksesta vähitellen pois.

Oliko siinä jotain samaa kuin Mooseksen kirjassa kuvatussa teurasuhrissa, jonka pään päällä oli uhrintuojan käsi sulautuen uhrin kärsimykseen kun papin veitsi leikkasi puhtaan lampaan kaulasuonet auki ja elämä kirjaimellisesti valui pois.  Miksi muuten Jeesuksen kauhea kuolema olisi kuvattu Raamatussa.  Jeesuksen kuolemaan on sisällytetty minun arvottomuuteni ja kurjuuteni ja minunkin käteni on hänen päällään…

Jeesuksen tapa kuolla on myös minulle suurin todistus hänen ylösnousemuksestaan sillä ihmisten pettymys ja häpeä mestarin kohtalon takia oli varmasti niin suuri, että he olisivat varmasti vaienneet kaikesta iäksi ellei Jeesus olisi nousut kuolleista. Häpeän piti tulla jotta minun ja sinun häpeä voitaisiin pyyhkiä pois.

Jesajan teksti löytyy muuten luvusta 53