Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.


7 kommenttia

Pyhä kahvipaussi

Jos Jeesus asettaisi ehtoollisen nyt ja Suomessa, niin millaisen ehtoollisen hän asettaisi? On vaikeata kuvitella hänen sanovan, että nauttikaapas minun muistokseni puoli sormustimellista viiniä ja semmoinen… hmm… kuiva jauhotuote, jolle Aatamikaan ei olisi keksinyt nimeä.

Ei, Jeesus sanoisi, että nauttikaa muistokseni säännöllisesti mukillinen hyvää kahvia (kofeiinitonta juomavaliota noudattaville ja muille teeskentelijöille on tarjolla rooibosta). Miettikääpä seurakunnan tuntemuksia, kun rovasti Hilvo on ehtinyt kolmen vartin saarnansa loppupuolelle ja sakastista kiemurtelee saliin kahvin tuoksu. Siinä messussa ei muita suitsukkeita tarvita.

Entäs se leipä? Tietenkin korvapuusti (myös gluteeniton ja laktoositon). Miettikääpä seurakuntaa siinä Jumalan edessä. Jumalalla olisi täysi oikeus, melkein velvollisuus antaa itse kullekin seurakuntalaiselle kipakka tillikka. Mutta mitä syntiset saavat? Uunituoreen korvapuustin. Olisi muuten vähän toista kuin nykyään.

Seurakunta kokoontuisi kuppeineen ja puusteineen yhteisen pöydän ääreen. Saarnan opetukset olisivat hyvässä muistissa. Kirkossa kuuluisi kova pulina.

– Kylläpä rovasti puhui tänään hyvin, kehuu mummo.
– Älä muuta virka, Jumalan hyvyys tuli saarnassa esiin kaikessa loistossaan, vastaa perheenisä kolmivuotias sylissään. Lapsella on kanelia suupielessää.
– Ja huomasitteko, että Hilvo viittasi Koiviston Ilkan tiistaiseen blogiin, laajentaa opiskelijatyttö keskustelua.
– Jaa-a, millaistahan mahtaa olla Jeesuksen kanssa Taivaassa, kun ehtoollispöydässä on näin mukavaa, alkoi mummo tuumia ääneen.

Jos nyt jollain meni öylätti väärään kurkkuun näiden pohdintojeni takia, niin muistutanpa vain, että Raamatun mukaan alkukirkon ehtoollinen oli oikea yhteinen ateria. Ehtoollisen vietto tosin meni pian rappiolle: ”Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa”, motkotti Paavali korinttilaisille. Tämmöiseen ei kahvi-ehtoolliskäytännössä sorruttaisi. Talo tarjoaa.

Erityisinä juhlapyhinä Jumalan ja seurakunnan yhteyden ateriassa olisi ekstraa. Esimerkiksi ystävänpäivää edeltävänä sunnuntaina nautittaisiin korvapuustin kanssa lasillinen lattea, jonka pinnalle on taiteiltu sydän.

* * *

Kahvia ja kahvilakulttuuria Blogitaivaalla: IlkkaJuha, Heikki