Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Rukouksen karttelua rannalla – Best of New Wine part 3  

11 kommenttia

WP_20140712_029

New Winen lopputilaisuuden viimeinen laulu oli juuri vaiennut. Oma perheeni oli mennyt hyytävään veteen uimaan, minä puolestani en. Laskeuduin kuitenkin rantaan kädet tukevasti taskuissa. Puun alla istui toinen perhe, jota en oikein tuntenut, muutaman sanan olin vaihtanut perheen äidin kanssa, isää moikannut yhden käsipäivään verran. Mutta New Winessa kun oltiin, niin kävelin heidän luokseen.

Perheen isä kertoi ensi töikseen minulle kenkkumaisesta vaivastaan. Ihan tuosta vaan, tuntemattomalle ihmiselle. Sanoin siihen jotain miesmäisen empaattista, kuten ”no voi” tai ”auts” tai vastaavaa, ja istuin perheen seuraan. Perheen kuopus, kolmivuotias tyttö tuli esittelemään kampaustaan, joka oli mennyt pörröiseksi. Tyttö istahti syliini eikä minun auttanut muuta kuin alkaa letityshommiin.

Juteltiin ison pajun alla niitä, näitä. ”Ai, olet siellä hommissa; tunnetko sitä ja sitä ihmistä. No kappas, että sielläkin olette asuneet ja me asutaan nyt siinä ihan lähellä, alle sadan kilometrin päässä. On muuten ollut tosi hyvä New Wine, parhaita ikinä.”

Jutellessa takaraivoni oikeassa neljänneksessä raksutti koko ajan. Tuon kaverin puolesta pitäisi rukoilla. Täällä sitä ollaan New Winessa. Moni on saanut apua vaivoihinsa rukouksen voimalla. Nyt olisi minunkin tilaisuuteni edes yrittää auttaa tätä miestä. Mutta kuulin ääneni puhuvan koko ajan jotain arkipäiväistä. Ei vaan tullut suustani ulos ehdotusta, että josko nyt kuitenkin rukoiltaisiin se sun vaiva tuonne järven syvimpään kolkkaan asti.

Perhe alkoi keräillä lapsiaan ja rantakamppeitaan kasaan. Oli aika jättää Himos ja suunnata kohti kotia. Katselin vähän matkan päähän. Oma perheeni oli vielä pulikoimassa. Tilanne oli pääsemässä ihan kokonaan hanskastani.

”On muuten ollut tosi hyvä New Wine, parhaita ikinä.” Mitä ihmettä se tarkoittaa, jos en kykene sen vertaa heittäytymään, että rukoilisin tuon kaverin puolesta? Jos kerran ollaan hengellisessä tilaisuudessa – vaikkakin puoli tuntia sitten loppuneessa – niin ei tässä nyt pitäisi olla mitään vaaraa nolata itseään.

No nyt se kaveri nousee jaloilleen. Minäkin kömmin pystyyn. Hän kääntyi jo kohti ylärinnettä.

– Parantukoon vaivasi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä!

Näin oivalsin itseni sanovan käsi miehen hartialla.

– Kiitos.

Tunsin itseni neroksi ja suureksi hengelliseksi sankariksi! Moikattiin ja todettiin, että nähdään. Viimeistään ensi vuonna täällä.

Sinne menivät. Jäin rannalle seisoskelemaan. Aivoni kihisivät. Ihan varmasti noin lyhyt rukous ei tehoa. Raamatussahan Jeesus nimenomaan kehottaa rukoilemaan mahdollisimman pitkästi ja täsmällisiä kaavoja noudattaen, eikös se niin mennyt. Ja aivan varmasti Raamatussa sanotaan: ”Juha Hoo, sinun rukouksiasi ei Taivahan toimistolla ainakaan kuulla.”

Tuli ehtoo ja tuli aamu, uusi lomapäivä jo kotimaisemissa. Sain tietoja rannalla kohtaamani perheen kotimatkasta.

– Kumma juttu. Siitä lähtien, kun se Juha rukoili, niin mun olo on koko ajan helpottunut.

Suunnilleen näin oli mies sanonut vaimolleen matkan edetessä.

En pomppinut riemusta, kun kuulin noista sanoista. Mutta jos en olisi näin kovin estynyt ihminen, olisin varmasti pomppinut. Kyllä, kyllä se Henki toimii ihan kenen kautta vain. Ja todellakaan rukoukseni muodosta tai mitasta muutos kaverin tilassa ei voinut johtua. Kyllä siinä oli taustalla minua Suurempi Voima.

* * *

Jo puolisen vuotta sitten kirjoitetut New Wine -kokemukset ovat luettavissa täältä:
Vieraanvaraisuuden armolahja
Äijähali

Mainokset

11 thoughts on “Rukouksen karttelua rannalla – Best of New Wine part 3  

  1. Sinä olit empaattinen ja kuuliainen:jo kaksi omanlaistaan ihmettä tässä kovahkoksi keittyneessä maailmassa. Herra antoi siunauksen ::)

    Liked by 4 people

  2. Hienoa Juha :) viime tipassa, mutta kuitenkin! Ole rohkea sitä tarvitaan, kuten Virpikin tuossa yllä kirjoittaa ”kovahkoksi kehittyneessä maailmassa”. Älä anna ihmisten arvostelun tms. kovettaa koskaan sydäntäsi! Ollaan Jumalan hulluja aina kun voidaan, jooko :) ? Ole siunattu Juha!

    Liked by 4 people

  3. Jaakobin kirjeen 5:16 ”Vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras”.

    Mitä monisanaisuuteen taas tulee, niin Markuksen 12:40 varoittaa, että jotkut käyttävät sitä
    itsekkäisiin tarkoituksiin saadakseen rahaa ja pitävät näön vuoksi pitkiä rukouksia.
    Syödäkseen näin lesien talot eli yksinäisen kippuun on helppo käydä, kaksi pitää sille puolensa.

    Tv7 yksi rukous maksaa kympin. Teen kotisataman kautta saman ilmaiseksi.
    Kyllä sielä joka listassa joku kiittää asioiden järjestymisestä.
    Esirukoustarve on suuri ja Raamattu kehottaa siihen.
    Jolloinkin minua vaivaa, että tulee tunne, että joku ajattelee esrukoilijan voivan parantaaa tai uskoa heidän puolestaaan.

    Tuossa New Wine liikkeessä minua vain vaivaa tämä sama ajatus. Siinä korostetaan omaa osuuttaan asioihin, vaikka kunnia kuuluu Pyhälle kolminaisuudelle.
    Sen liiallista korostamista, että joku olisi meistä itsestämme, vaikka työ on Jumalan.
    Hän kuulee meitä Jeesuksen tähden, ei oman uskon tai esirukoilijan täydellisyyden.

    Eipä lähtenyt Paavalin piikki lihasta sillä keinolla,
    joten oletan hänen jatkaneen uskollisena siitä syystä, että hän tiesi Jumalan valtakunnan
    parantavan lopulta kaikki rempat.

    Liked by 3 people

  4. Juha, tuolla Ilkan blogissa kirjoitat että uskot voivan armolahjoja myös ”harjoitella”. Vai kuinka sen nyt sitten sanoitkaan?
    Totta se kuitenkin on! Mitä useammin suostuu kuuntelemaan, uskomaan ja tottelemaan Jumalan ajatusta sisimmässään, sitä rohkeammaksi VOI tulla ja sitä useampi saa avun ja lohdun juuri sillä armolahjalla jonka esim. sinä olet saanut!

    Ja kuitenkin sitä on aina tai useimmiten epävarma siitä mitä tuli tehtyä, oliko se itsestä vai kenties peräti Jumalan Hengestä. Siksi on hyvä sekä antaa että saada myös palautetta(kin) joskus :) !

    Liked by 1 henkilö

  5. Tuulikki

    Kirjoitat mm.

    ” Mitä useammin suostuu kuuntelemaan, uskomaan ja tottelemaan Jumalan ajatusta sisimmässään,..”

    Mutta siinäpä se sitten se kysymyksen paikka onkin. Mistä ,käytän seuraavassa minä-muotoa, jotta en tulisi vahingossakaan tölväisseeksi.

    Niin mistä sen voi tietää, onko minun kuulemani tai kuulevaksi luulemani tuntemukset Herralta vai omaa alitajuista toiveajatteluani. tai kenties tietoista itsepetosta?

    Raamattu toteaa hyvin lakonisesti: ” Tämän olen, veljet, sovittanut itseeni ja Apollokseen, teidän tähtenne, että meistä oppisitte tämän: ”Ei yli sen, mikä kirjoitettu on”, ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan.” (1. Kor.4:6)

    Ja sitten vielä ihan kokonaan toista asiaa.

    YLEn sivuilta:

    TV2 maanantaina 5.1.2015 21:03 Tuhkimotarinoita

    ”Katja on kärsinyt koko elämänsä ajan vamman aiheuttamasta häpeästä. Nyt Katja haluaa häpeästä eroon. Stylisti Outi Broux auttaa Katjaa löytämään hukatun itsevarmuuden. Ohjaus Mape Morottaja. ”

    Minä olen tuon Katjan isä

    Tykkää

  6. Kiitos vinkistä. Yritän muistaa ja pystyä katsomaan.

    Nyt on myöhä enkä hae sinulle Toivo, tähän Raamatun lausetta vastaukseksi, tyydyn vain sanomaan että eipä tuosta Juhan rukouksesta ainakaan tapauksen miehelle mitään vahinkoa koitunut.
    Jumala puhuu Sanansa kautta (ja nimenomaan) sisimmässämmekin! Senkin tähden on osattava Raamattua ulkoa että Pyhällä Hengellä on mistä ottaa ilman googleakin silloin kun tarvitaan.

    Tykkää

  7. Juha, haittaako jos käytän blogiasi vastatakseni Toivolle kysymykseen/epäilykseen jonka hän niin usein esittää kysyen mistä sen tietää?..
    Voisin tietysti kirjoittaa erillisen bloginkin aiheesta, mutta kun juuri yhden kirjoitin?!

    Varmuuden vakuudeksi sanon kokemuksesta että kyllä sen tietää! Juurihan Juha tässä todistaa kuinka hän sai kehotuksen, kuinka vaikeaa sitä oli toteuttaa ja kuitenkin Jumalan Hengen kehotus oli voimakkaampi kuin nolatuksi tulemisen pelko!

    Toivo.
    Raamatussa opetetaan monista asioista ja yksi niistä on Jumalan sanan uskossa sulautuminen meihin (googleta vaikka). Ei tieto riitä ellei sitä omaksu/ymmärrä, eivät raamatunlauseetkaan ulkoa opittuna elleivät ne muutu ”lihaksi” meissä, eli eläväksi todellisuudeksi. Jeesus lähetti Pyhän Hengen meitä kaikkia johdattamaan ja opettamaan, meidän tulee uskossa ottaa vastaan nämä opetukset. Ihmisviisaus ei näissä auta.
    Minulla on lainassa hyvä kirja Jorma Pihkalan ”Vapahtajan sylissä”, opetusta Johanneksen evankeliumiin, suosittelen (vuodelta 1999)

    Otsikossa ”Kaikkeen totuuteen” lainaan seuraavaa.
    Jeesus on edellä sanonut että hänellä olisi vielä paljon sanottavaa mutta etteivät opetuslapset voi sitä vielä vastaan ottaa ja Pihkala kirjoittaa:” Jeesus ei ilmoita meille asioita ennen kuin kykenemme ottamaan ne vastaan. Kun katson taaksepäin, olen kiitollinen Jumalalle siitä, ettei hän kertonut kaikkea silloin, kun en olisi kyennyt sitä vielä kestämään.” – Sitten hän laittaa luettavaksi Joh. 16:13, voit lukea sen Raamatustasi. Ja 16.14

    Jeesus itse todistaa että me tulemme Pyhän Hengen opettamiksi ja Hän on meidän neuvonantajamme ja oppaamme. Toivo, turhaanhan me rukoilisimmekin ellei Jumala meitä kuulisi ja johdattaisi. Me käymme Pyhässä Hengessä keskustelua Isän ja Pojan kanssa. Niin se vain on, mutta tätä keskustelua ei voi käydä ellei usko.

    Pihkala: – ”Opetuslasten pienellä joukolla ei ollut paljoakaan käsitystä siitä, miten heidän tuli jatkossa edetä (kun Jeesus olisi taivaassa) paitsi se, että heidän tuli vaeltaa Pyhän Hengen voimassa. Kaikki se valo, mitä Herran seurakunta halki vuosisatojen on tarvinnut, on ollut Pyhän Hengen antamaa. Nämä Jeesuksen sanat (tuossa mainitussa kohdassa) viittaavat siihen, mitä seurakunnan on täytynyt tehdä vuosisatojen saatossa asioissa, joista ei Raamatussa ole suoranaista ilmoitusta. Seurakunnalla on Pyhän Hengen valtuutus ja johdatus sikäli, kuin se haluaa pitää kiinni Raamatun ilmoituksesta.”

    Riittäköön nyt tämä tästä!
    Anteeksi Juha, ja kiitos!

    Tykkää

    • Tuulikki

      Tässä ” Ei tieto riitä ellei sitä omaksu/ymmärrä, eivät raamatunlauseetkaan ulkoa opittuna elleivät ne muutu ”lihaksi” meissä, eli eläväksi todellisuudeksi. Jeesus lähetti Pyhän Hengen meitä kaikkia johdattamaan ja opettamaan, meidän tulee uskossa ottaa vastaan nämä opetukset. Ihmisviisaus ei näissä auta.” sanot omin sanoin sen, minkä Raamattu sanoo näin:

      ” Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.” (Joh. 6:63)

      – Ja menevät ymmärrykseni mukaan yksi-yhteen!

      Ja ihmiseen omaan yrittämiseenkin Jeesuksella on vastaus:

      ”Ja hän sanoi: ”Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna.” ”(Joh. 6:65)

      Ja tällä Hänen sanomisellaan oli myös seuraus:
      ”Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa. ”

      Vielä omana käsitykseni. Kateellinen saa olla, mutta positiivisesti s.o. Ihminen, kuten mm. minä, saa kadehtia ihmistä jolla, kuten sinulla, on elävä usko. Ja se positiivisuus tarkoittaa, ettei kadehdi sitä uskoa toiselta pois, vaan että olisipa minullakin!

      Vielä ”mainospala”. Tänään TV kakkosen Tuhkimotarinassa on teemana nainen ja lestaildiolaisuus.

      Tykkää

  8. Minäpä en pysy mukana teidän kommentoinnissanne, mutta tässä tämmöinen minun konseptikommenttini:
    Jeesus ei oikeastaan jättänyt meille paljon hommaa. Piti vain pitää huolta huonompiosaisista ja tehdä kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan. Kumpaankin hommaan työkaluna on välittäminen, rakastaminen, semmonen hyvän tekeminen, you know. Voi laittaa rahaa kolehtiin tai rukoilla jonkun puolesta.
    Aika simppeliä – ja simppeliyteen nähden ainakin minulle on tosi vaikeaa rukoilla ja maksaa kymmenyksiä. Mutta joskus heittäydyn: rukoilen tai anna veljelle kympin kolehtihaaviin pistettäväksi. Ei muuta. Kiitos.

    Liked by 2 people

  9. Juha! Noin on kuin sanot!
    Anteeksi vielä että kävin Toivolle tätä kautta vastaamaan, meillä on hänen kanssaan pitkähkö historia takanamme siis ensin K24 ja sitten hiukan tuolla blogimetsässä (muutaman kerran) ja nyt täällä. Välillä jo lopetinkin täällä kommentoinnin kun olemme niin eriaaltopituudella Toivon kanssa, mutta kun on kotona opetettu hyviä tapoja ja että ”kirjeeseen” tulee aina vastata, niin ajattelin vielä kerran. ……. Anteeksi Juha, otan opikseni. Jos haluat poista minun osaltani koko ”stoori”. Pitäköön Herra huolta omistaan.

    Tykkää

  10. Tuulikille, ja ylläpitäjälle.

    Tuli mieleen tällainen. Isännällä on juhlat. Hän kutsuu vieraita juhlistamaan kanssaan hänelle jotain tärkeää ja olettaa, että kutsutut juttelevat, ei keskenään, vaan hänen kanssaan.

    No, juhlat ovat tietenkin isännän blogikirjoitus, jolloin isännällä on tietenkin oikeus olettaa tai ainakin toivoa, että vieraat juttelevat vain hänen kanssaan, eivät keskenään, eli kommentoivat vain hänen kirjoitustaan.

    Tämä blogialusta on sisäänlämpiävä, johtuen siitä, että ”—mutta harvat valitut”. Kohtaa ei tarvinne täsmentää.

    Ratkaisuehdotus: Koska kirjoitusoikeus on vain valituilla, niin tehtäköön niin myös kommenttien osalta – oikeus kommentointiin vain samoilla valituilla.

    Eikös silloin olisi ”lyhyestä virsi kaunis”? eli homma sammuisi itsestään kuin saunanlyhty!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s