Motto:

”Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin”, sanoo Pyhä. (Jes. 40:25)

Vertaamisia ja/tai vertaamisyrityksiä on tehty varmaan paljonkin, tässä minun, ei yrityksiä vaan näkemyksiä. Suuruusjärjestyksessä pienemmästä suurempaan.

1. Neutriino, Jumalan luoma, fermioneihin kuuluva lähes massaton alkeishiukkanen. Osittain määritelty.

2. Elektroni, Jumalan luoma, edellistä suurempi fermioneihin kuuluva alkeishiukkanen. Elektroneja on jokaisessa atomissa vähintään yksi. Ne sijaitsevat atomiytimen ympärillä yhdellä tai useammalla kuorella. Osittain määritelty.

3. Atomi, Jumalan luoma, edellistä suurempi alkuaineen kemiallisesti pienin perusosa. Atomeista ”pienin” on protium eli tavallinen vety, jonka atomissa on vain yksi protoni ja yksi elektroni . Osittain määritelty.

4. Molekyyli, Jumalan luoma, edellistä suurempi kemiallisen yhdisteen pienin osa. Ehkä yleisessä kielenkäytössä tunnetuin molekyyli on vesimolekyyli  (H2O). Osittain määritelty.

5. Solu, Jumalan luoma, edellistä suurempi kaikkien elävien organismien rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö. Solut voivat lisääntyä jakautumalla joko mitoottisesti (jakautumalla kahteen identtiseen yksilöön)tai meioottisesti (jakautuminen pariutumalla). Osittain määritelty.

6. Muurahainen, Jumalan luoma, edellistä suurempi eläinkuntaan kuuluva hyönteinen. Osittain määritelty

7. Kissa, Jumalan luoma, edellistä suurempi eläinkuntaan kuuluva nisäkäs. Osittain määritelty-

8. Ihminen, Jumalan luoma, edellistä suurempi ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten sukuun kuuluva laji. Osittain määritelty.

9. Valas, Jumalan luoma, edellistä suurempi eläinkuntaan kuuluva nisäkäs. Tähän luokkaan kuuluva sinivalas on kookkain nykyään elävistä Jumalan luomista lajeista . Osittain määritelty.

10. Maapallo, Jumalan luoma, edellistä suurempi Jumalan kaikkien luomakuntaan kuuluvien lajien asuinsija. Osittain määritelty.

11. Aurinko, Jumalan luoma edellistä suurempi maapallon elämän mahdollistava kuuma kaasupallo. Osittain määritelty.

12. Linnunrata-galaksi, Jumalan luoma, edellistä suurempi satoja miljardeja Auringon kaltaisia ja tätä pienempiä tai suurempia kiintotähdiksi kutsuttuja kuumia kaasupalloja niitä kiertävine planeettoineen sisältävä kokonaisuus. Sisältää myös mustia aukkoja eli valtavia massakeskittymiä, sumua ja näkymätöntä materiaa ja vapaasti kiitäviä neutroneja. Osittain määritelty.

13. Universum, Jumalan luoma, edellistä suurempi kaiken luodun aineen ja energian sisältävä kokonaisuus, jonka ulkopuolella ei ole mitään fyysisin keinoin havainnoitavissa olevaa. Sisältää satoja miljardeja Linnunrata-galaksia vastaavia ja osittain paljon suurempiakin paikallisia materia- ja energiakeskittymiä. Osittain määritelty.

Numerotta. JUMALA.  — Ei luotu vaan aina ollut ja aina oleva ” Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.” (Ilm.  22:13) Ilmoittanut nimekseen ”Minä olen” ; ” Jumala vastasi Moosekselle: ”Minä olen se, joka minä olen.” Ja hän sanoi vielä: ”Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne.” (2. Moos. 3:14) On sekä Universumissa ihmisen lähellä ” että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää – hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;”  (Ap.t. 17:27) että Universumin ulkopuolella ” Mutta asuuko todella Jumala maan päällä ihmisten seassa? Katso, taivaisiin ja taivasten taivaisiin sinä et mahdu; kuinka sitten tähän temppeliin, jonka minä olen rakentanut!” (2. Aikak. 6:18) Tekee kerran kaiken uudeksi ” Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki.” Ja hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet.” (Ilm. 21:5) —On ÄÄRETÖN ja määrittelemätön!

Ja vielä lopuksi:

Kuvaanpa asiaa vielä näin:

Matematiikassa äärettömän merkki on  ∞

Jumala on ääretön eli:

Jumala = ∞

Matematiikan sääntöjen mukaan esim. 1 000 000 000 kertaa ∞ eli 1 000 000 000 * ∞ = ∞

Ja samoin ∞ jaettuna 1 000 000 000:lla eli ∞/1 000 000 000 = ∞

Koska Jumala siis = ∞, niin voidaanko siis sanoa:

Jumala on samalla kertaa:

sekä

ÄÄRETTÖMÄN SUURI

että

äärettömän pieni

AMEN!

Pelattiin aamupalan jälkeen neidin kanssa lasten alfabet-peliä. Tyttö veti kirjainpussista esiin kirjaimet P, E ja R. Katseli niitä pöydällä hetken hieman hämmentyneenä ja kuiskasi minulle hiljaa (ettei äiti kuulisi): ”Isi, tiedätkö, että nämä kirjaimet on alku yhdestä kirosanasta.” Vastasin tietäväni. Samalla ajattelin mielessäni, että tiedän tuon sanan liiankin hyvin ja sen mitä se edustaa. Silti se on joskus lipsahtanut myös minun huuliltani.

Valitettavasti sama per… sana oli tullut ensimmäisenä myös minun mieleeni. Likka sijoitti kirjaimet laudalle eri sanojen päälle, peli jatkui ja tuhma sana painui taka-alalle… kunnes vaihdoimme UNO-korteihin ja pelasimme niillä kaksistaan. Halusin palata noihin mieltämme askarruttaneisiin kirjaimiin ja kysyin: ”Tiedätkö mikä kivan sanan alku on P, E ja R?” Neiti nosti katseensa, hymyli ja vastasi saman tien: ”Tiedän isi, sana PERHE alkaa niillä.” Katseemme kohtasivat ja hymyilimme molemmat leveästi. Sydämeen tulvahti ilo ja kiitollisuus. Ensin ajattelin meidän perhettä ja sitten Jumalan perhettä. Ihana sana PERHE. 

Se toinen Per… sana tarkoittaa hajoittajaa, tuhoajaa, veljien (myös siskojen) syyttäjää sekä erilleen heittäjää. Pyhä Henki puolestaan luo ja palauttaa yhteyttä ihmisten välillä, kutsuu anteeksiantoon sekä yhteyteen sellaisena kuin on. Hän kirkastaa Jeesuksen, ristin armon, uudelleen aloittamisen ja palauttaa yhteyden. Tämä ajatus mielessäni ja hymy naamallani jatkoin peliä.

Hetkeä myöhemmin työhuoneesta kuului rouvan ääni: ”Sillä alkaa myös sana perhonen.” Ahkeroitsija oli siis kuullut keskustelumme ja jatkoi työtään. Viisauden sanako se oli? En tiedä, mutta se nosti välittömästi mieleeni ajatuksen metamorfoosista. Toukka ryömii, syö, kotiloituu, kuoriutuu perhosena ja oppii lentämään tuulessa ja tuulen mukana. Kristityn ei tarvitse madella loputtomiin. Hän saa lentää ja nauttia tuulesta, vaikkei pystyisikään kunnolla liikkumaan. Hengessä ihminen on vapaa.

Per…, perhe ja perhonen sentään miten upea aamusaarna arkiaamun keskellä. Pyydän, että Jumalan rakkauden henki vaikuttaisi ajatteluuni siten, että sinne tulisi enemmän tilaa pyhälle intuitiolle. Näin kirjaimet P, E ja R toisivat tullessaan mieleeni heti oikeat sanat, toisivat mukanaan ilon ja keveyden sekä poistaisivat ahdistavia näköaloja. Jumalan perheeseen on kivaa kuulua. (ja siinä saa jokainen tulla näkyväksi :-))

Herra on minun Paimeneni ja Hän on luvannut pitää minusta huolen, jos yritänkään paeta Hänen kasvojensa suojasta, ottaa Hän minut kiinni. Minulta ei tule puuttumaan mitään, minulta ei puutu kokemuksia, Hänen viisauttaan ja Hänen ymmärrystään, vain minua varten, eikä minulta puutu ongelmiakaan, joita Hän kanssani avaa, opettaen niiden kautta.

Hän vie minut vihreille niityille; Hän tietää tarpeeni ja puhuu minulle levosta, jota tarvitsen aina silloin, kun yritän omin voimin edetä kompuroiden. Hän asettaa minut viheriölle jalkojensa juureen. Hän pyytää minut vetten ääreen janoani sammuttamaan ja virvoittumaan kaikesta siitä touhusta, joka ei ravitse sieluani, henkeäni ja kehoani. Hän rakastaa minua niin paljon, että Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä kunnian tähden. Hän heilauttaa kieltomerkkiä, jos olen kääntymässä väärälle tielle. Hän on armollinen minua kohtaan, sillä Hän tuntee minun tieni.

Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, omissa, pahan väijyttämissä ajatusmaailmoissani tai totutuissa reaktiotavoissani loukkauksiin, en pelkäisi mitään pahaa, sillä Hän on minun kanssani. Hän suojelee minua kädellään ja estää minua joutumasta pahan valtaan. Hän johtaa paimensauvallaan minut kasvuun sanansa lupausten mukaisesti ja uudistaa minua. Hän kattaa minulle pöydän sekä vihollisteni silmien eteen että oman sisimpäni itse tuottamien vihollisteni eteen, luomalla minussa uutta vanhan sijaan. Hän voitelee pääni ja sisäiset haavani tuoksuvalla öljyllä ja saattaa minun maljani ylitsevuotavaksi jälleen. Hänen hyvyytensä ja rakkautensa sulautuvat minun koko olemukseeni ja jokaiseen soluuni, ympäröiden minut elämäni kaikkina päivinä. 

Minä kiitän siitä, kun saan asua Herrani huoneessa päivieni määrän.

Jumala on suuri. Se ei se aina arjen harmaudessa tunnu niin ihmeelliseltä, tai todeltakaan. Usein maalliset murheet kasaantuvat vuoreksi eteen. Haluankin kysyä itseltäni ja meiltä jokaiselta; mitä me itsessämme ruokimme ja mihin asioihin kiinnitämme huomiomme?  Vihollinen tahtoo painaa meidät alas, hän on valheiden mestari ja tietää ihmismielen heikot kohdat. On hyvä kuitenkin muistaa, että suurin osa vihollisen puheista on vain liioteltua ja suurenneltua illuusiota.

Miten tulisi katsoa maailmaa ja suhtautua elämään? Mistä perspektiivistä? Ihminen elää usein hetkessä ja tunteella. Sana kuitenkin sanoo, että Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme. Jokainen joutuu kokemaan elämässään umpikujia ja tilanteita, joista ei näytä olevan ulospääsyä. Tähän vihollinen iskee syöttääkseen meihin epäuskoa, mutta tässä tilanteessa myös ja ainoastaan Jumalan mahdollisuudet voivat alkaa. Ei ole silti aina helppo luottaa eikä uskoa. Usko onkin lahja, ei itsessämme luonnollisesti oleva ominaisuus, sillä opetuslapsetkin rukoilivat:” Herra, lisää meille uskoa.” On paljon helpompaa vajota surkuttelemaan omaa tilannettaan. Kun on vaikeaa, kysymme: miksi? Saatamme jopa katkeroitua Jumalaa kohtaan. Järkemme ja tunteemme kertovat meille, että koska apua ja muutosta ei tule NYT kun sitä tarvitsisimme, Jumala on heikko, tai unohtanut meidät, tai kiusaa meitä. Saatamme alkaa ratkomaan ongelmiamme omin neuvoin. Olemme kärsimättömiä ja valitamme Jumalalle, että me luotimme ja rukoilimme, mutta sinä ET auttanut. Etsimme tästä helposti tekosyitä valinnoillemme, mutta todellisuudessa Jumalalla on meidän kanssamme vielä paljon tekemstä ja hänen täytyy kasvattaa meitä. 

On vaikeaa luottaa, jos on elämässään joutunut usein pettymään. Kaikki kokemamme ainakin osittain heijastuu Jumalasuhteesemme. Jos Jumala ei vastaakaan silloin kun sitä haluamme, koemme pettyneemme ja sieluumme nousee sama kipu, jota olemme kokeneet pettyessämme johonkuhun ihmiseen.  Jumala ymmärtää tämän meiltä, mutta me saamme valita; odotammeko vastausta vielä, vai otammeko ohjat omiin käsiimme.

Usko ja luottamus ei ole tunteista kiinni, se on klisee mutta totta. Joskus Raamatun lupaukset tuntuvat vain sanahelinältä, tai asioilta jotka koskevat kaikki muita, paitsi itseämme. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, kuka Jumala on. Hän ei koskaan kiellä itseään, eikä sanaansa. Hän on luvannut, ettei anna meille suurempaa taakkaa kuin mitä me jaksamme kantaa. Entä jos meistä tuntuu, että lyhistymme kuormamme alle. Onko Jumala silloin jättänyt meidät yksin? Ei ole, ei silloinkaan. Se ei ehkä tunnu oikeudenmukaiselta, tai rakkaudelta, mutta Jumalan täytyy toisinaan käytää meitä hyvinkin alhaalla. Ei aina ole kyse rangaistuksesta. Jumala ei ole julma, hänessä ei ole tällaista ominaisuutta. Vihollisen yksi juoni on saada meidät näkemään Jumala vääristyneesti, että erkanisimme hänestä. Hädän tai tuskan hetkellä ei aina ymmärrä kaiken tarkoitusta, hyvin usein sen näkee vasta jälkeenpäin ja vasta silloin ymmärtää sen olleen rakkautta. 

Miksi Jumalan täytyy särkeä meitä? Itse olen oivaltanut, että Jumala haluaa minun olevan entistäkin riippuvaisempi hänestä. Mihin Jumalaa tarvitsisi, jos selviäisimme kaikista omin avuin? Jumalan tiet ovat suoria, mutta me teemme usein mutkia. Jos haluaa olla Jumalan käytössä, on ymmärrettävä, että silloin mennään Jumalan ehdoilla. Miksi se sitten kannattaa, kun voi elää mukavaa ja huoletonta elämää? Vihollinenkin jättää rauhaan ja armon päällä voi kellua taivaaseen. Se onkin jokaisen oma valinta, ei Jumala pakota meitä mihinkään ja jos emme halua olla hänen käytössään, niin hän suostuu myös siihen. 

Helppoa elämää ei Jumala ole meille luvannut, mutta hän on luvannut tulla voimaksi meidän heikkouteemme.  Tämä kysyy meiltä luottamusta. Uskovaisen elämä kokonaisuudessaan on luopumista, antautumista ja luovuttautumista. Se on heittäytymistä Jumalan varaan, riippuvaiseksi tulemista. Ihminen mielellään puntaroi, että mitä se kannattaa ja mitä siitä hyötyy? Tämä paljastaa myös sen, mistä perspektiivistä maailmaa ja elämää katsoo. Kaiken voi saada täällä ja aarteensa voi kerätä myös tänne.  Jos ajattelee vain tätä elämää, voi elämänsä voi uhrata aarteiden keräämiselle tänne aikaan. Mitä ne aarteet sitten itse kullekin ovat, se on yksilöllistä. Aarteita voivat olla mm: status, saavutukset, maine ja raha. Huomionarvoista on kuitenkin se, että mitään näistä edellämainituista ei Jumala meiltä kiellä! Meillä saa olla kaikkea noista ja enemmänkin, mutta mikään ei saa tulla meille epäjumalaksi. Ihminen on kuitenkin itsessään huono kestämään mitään näistä edellämainituista aarteista ylpistymättä.

Kun opimme katsomaan elämää ja maailmaa ikuisuusnäkökulmasta, ymmärrämme helpommin Jumalan tarkoitusperiä elämässämme ja on helpompaa luopua joistain asioista, jos Jumala niin tahtoo. Asioiden hyväksyminen käy helpommin, kun ymmärtää, että on jotain niin paljon meitä suurempaa ja viisaampaa. Ihminen, joka luottaa omaan ymmärrykseensä helposti kapinoi Jumalaa vastaan, koska monesti asiat joita Jumala elämäämme sallii eivät sovi järkeemme tai suunnitelmiimme. Järkeä tulee tietenkin käyttää, sillä Jumala ei ole sitä turhaan ihmiselle luonut, mutta järkemmekään ei saisi olla esteenä Jumalan mahdollisuuksille elämässämme. Siksi meidän täytyy oppia luottamaan.

Kun Jumalaa oppii tuntemaan paremmin, on häneen helpompi luottaa. Tuskin kukaan meistä luottaa täysin tuntemattomaan ihmiseen, saatika tuntemattomaan Jumalaan. Ei siis ihme, että jos emme tunne Jumalaa, emme kykene luottamaan häneen. Jumalaan on hyvä tutustua paremman luottamuksen saavuttamiseksi. Tämä ihmisikä ei riitä Jumalan täydelliseen tuntemiseen, ehdimme raapaisemaa vain pintaa, mutta mitä lähemmäksi Jumalaa pääsemme, sitä syvempi rauha elämäämme tulvii. Jumalassa on täydellinen armo ja rakkaus, täydellinen hyvyys, pyhyys ja totuus, joten miksi emme haluaisi opetella tuntemaan häntä syvemmin. Luottamusta herättävää on varmasti tieto myös siitä, että Jumala on Kaikkivaltias. Hän oli jo silloin, kun maailmaa ei vielä ollutkaan, hän ei ole koskaan tullut mistään, eikä koskaan kuoleva. Hän on pelkällä sanallaan luonut koko universumin, ihmissuvun ja luomakunnan. Hän näkee menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaan. Eikö tällaiseen Jumalaan kannatakin luottaa?

Lapsiperheessä hiljainen rukousaika on joskus kortilla.  Eräänä päivänä tuli pakottava tarve rukoilla aivan yksin. Lähetin siis lapset kauppaan. Samalla hetkellä aviomies kuitenkin saapasteli sisään. Hyvästi yksinäinen hetki rukouskammiossa! No voisimmehan tietysti rukoilla myös yhdessä… Päädyimme kuitenkin siihen, että aviomies vetäytyi omaan rukouskammioonsa suljetun oven taakse.  

Sydämeni huusi sohvalla Jumalan puoleen. Puhu Herra! Otin raamatun, joka aukeni Jesajan kirjan kohdalta. Vaihdoin uteliaisuuttani englanninkieliseen ja jatkoin lukemista : ”Arise, shine for your light has come and the glory of the Lord rises upon you”.  Ja äkkiä profeetan sanat alkoivat soida sisälläni melodiana.  En pidä itseäni lauluntekijänä mutta sen tiedän, että tuossa hetkessä sanoissa oli hyvin vahva lataus.

Myöhemmin illalla keittiössämme aviomies sanoi minulle: ”Muuten, sävelsin silloin, kun olimme eri huoneissa”.  ”Niinkö?”, vastasin yllättyen, ”niin minäkin!”. ”Sävelsin muuten raamatunkohtaan”, jatkoi mies.  ”Niin minäkin”, vastasin taas jo hieman huvittuneena.  ”No mihin kohtaan sinä sävelsit?”, kiinnostui aviomies.  Jesaja kuusikymmentä, vastasin minä. Tällä kertaa aviomies vuorostaan sai sanoa: ”niin minäkin”.  Seurasi pyhä hämmästys keittiössämme. Aikamoinen yhteensattuma!  Harvoin Jumala puhuu meille antamalla saman raamatunkohdan. En ole varma onko niin käynyt koskaan ennen. Tilanteessa oli erikoista myös se, että tapoihimme ei kuulu tehdä lauluja. Etenkään raamatunkohtiin. Ilmeisesti Jumalalla oli tällä kertaa hyvin painavaa sanottavaa.

Parin päivän päästä lähdimme New Wine -kesätapahtumaan. Raamatunsanat kaikuivat jossain takaraivossa. Päiviin mahtui monia kohtaamisia sekä yhteistä rukousta tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Pyhä Henki oli myös liikkeellä. Rukouskohtaamisissa oli ihmeellistä nähdä kuinka kerta kerran jälkeen Pyhä Henki nosti esiin leivisköjä ihmisten elämässä. Pyhä Henki kohtasi ihmisiä, joiden kutsumuksen muut ihmiset olivat painaneet alas. Pyhä Henki kohtasi ihmisiä, jotka olivat itse sulkeneet jonkun luovuuden alueen itsensä ulkopuolelle.  Kyyneleet virtasivat, kun sain siunata epämusikaalisena itseään pitävän ihmisen kädet soittamaan. Pyhä Henki kohtasi ihmisiä, joiden maailmalla ryvettyneitä leivisköitä Hän tahtoi puhdistaa loistamaan Hänen kirkkauttaan.

Näissä kohtaamisissa alkoi myös Jesajan kirjan kohta tulla eläväksi. Ymmärsin, että se oli todella sana tätä aikaa varten. Nouse ja loista Kristuksen seurakuntaruumis! Viritä lahjasi palaviksi, jotta Herran kirkkaus voi loistaa!  Kaiva lamppusi vakan alta! Puhdista ja kiillota vanhat lahjasi! Ota vastaan uusia! Pukeudu täyteen loistoosi yksilönä ja seurakuntana!  Antaudu kokonaisvaltaisesti Pyhän Hengen käyttöön!

Tanssijana aloin miettiä Jesajan jaetta myös konkretian kannalta. Jos olen alhaalla ja nostan vain käden, ei ruumis ole vielä ylhäällä. Nousemiseen tarvitaan useampien lihasten yhteistoimintaa.  Jos nousen varpaille, kohotettu käsi nousee vieläkin korkeammalle. Varpailla seisominen ei kuitenkaan onnistu, jos keskivartalolihakset eivät ole kunnossa ja luo riittävää tukea.  Seurakuntaruumissa ei ole koskaan kysymys pelkästään omasta leiviskästä, omasta kutsusta ja lahjoista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.  Eräs nainen kirjoitti ison pinon runoja. Hän antoi runot kommentoitavaksi työkaverilleen. Työkaveri ei kuitenkaan koskaan kommentoinut runoja, koska lukiessaan runoja hänelle tuli vuosien tauon jälkeen pakottava tarve maalata. Eräs nuori, tanssia jonkin verran harrastanut nainen uskaltautui jokunen aika sitten tanssimaan ensimmäistä kertaa vapaasti ylistysmusiikin tahdissa. Pian toinenkin tanssija liittyi seuraan. Myöhemmin kävi ilmi, että tämä jälkimmäinen tanssija opiskeli tanssia ammatikseen. Hän oli katsonut nuoren naisen tanssia ja ajatellut: ”Minäkin tahdon tanssia noin”. Elämä synnytti elämää.

Jumala itse sanoo: ”Minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra”. Oleellista on, annammeko tuon hengen virrata meihin. Antaudummeko virran vietäväksi vai onko meissä alueita, joihin Pyhällä Hengellä ei ole vielä pääsyä.

Valo on saapunut maailmaan. Kristus on ylösnoussut ja helluntain henki on täällä. Nouse ja loista!  Anna Pyhän Hengen täyttää itsesi jokaista sopukkaa myöten. Ja Herran kirkkaus koittaa yllesi.

Blogitaivaan ensimmäisenä blogivieraana kirjoittaa Kalevi Heinonen:

Olen joutunut pohtimaan eläkkeellä ollessani paljon sairauden kysymyksiä. Tosin Jumala johti minut jo työssä ollessakin tutkimaan aihetta ja lukemaan kirjoja. Minulla todettiin lonkissa molemmin puolin paha kuluma. Jumala oli jo valmistanut minua antaen profetian: tulen parantumaan.

En jäänyt sen varaan, vaan tutkin Raamatusta asiaa, Jes 53:3-5 on mielijakeitani. Myös Ps 103:1-5 on hyvä. Uusi Testamentti lainaa tuota Jesajan sanaa Matt 8:17, (siinä on aoristimuodot: otti päälleen ja kantoi sairautemme). Olen ymmärtänyt, että se tarkoittaa: se on jo tehty! Itse en osaa kreikkaa kuin sanakirjasta.

Tuo kuluma eteni siihen pisteeseen, että työpaikkalääkäri ehdotti leikkausta. Sanoin hänelle: laitetaan vain jonoon, mutta uskon ettei leikkausta tarvita, Jumala parantaa. Siinä kävi niin, että Jumala vastasi minulle. Tämä tapahtui 2002 enkä ole vielä tarvinnut leikkausta. Eikä kipua ole ollut sen jälkeen.

Nyt on uudet sairaudet ja odotan taas Jumalan apua. Olen kylläkin joutunut sairaalahoitoon. Dialyysiä käyn kolmesti viikossa. Tälläisiä kuuluu minulle. Jumalan varaan pitää jäädä jatkossakin.

Kirjoittajan esittely:

Olen kasvanut Oronmyllyn vaikutuspiirissä Parikkalassa. KRS on siis tuttu. Opiskelin Raamattuopistolla Kauniaisissa nuorisonohjaajaksi. Viimeinen työpaikkani oli Imatralla. Jäin eläkkeelle 2005. Olen harrastanut Raamatun tutkimista koko ikäni. Jumala on antanut myös armolahjoja. Ne eivät ole kerskailun aiheita, koska ne on armosta annettuja ja Jumala voi käyttää niitä, jos me viritämme ne palaviksi. ”Sen uskonmäärän mukaan, mikä on meille annettu.” Pidän Raamatun sanaa ohjeenani ja haluan totella Pyhän Hengen opastusta.